Ulla Brusila-Relas
vastaava työterveyslääkäri
Työkykyriskien hallinnassa työterveysyhteistyön toimivuus on tärkeää. Toiminta tulee suunnitella yhdessä niin, että jokainen ymmärtää työterveysyhteistyöhön liittyvän roolinsa ja sen velvoitteet.
Yrityksen kannattaa ottaa työterveyshuolto työkykyjohtamisen kumppaniksi. On kaikkien etu, että löydämme hyvät, yksilölliset ratkaisut myös monimutkaisiin työterveysongelmiin. Tässä tärkeää on kaikkien osapuolten yhteinen tahtotila, sanoo työterveyslääkäri Ulla Brusila-Relas.
Noin 30 % väestöstä on sellaista, joilla on vika, vamma tai sairaus, joka ei estä työntekoa. Sairaus itsessään ei siis välttämättä laukaise työkyvyttömyyttä. Sairausloman riskiä lisäävätkin tietyt elämäntapatekijät ja työelämän laatutekijät.
– Riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi, liikunnan puute ja runsas alkoholinkäyttö. Työelämän laatutekijöistä riskiä voivat lisätä kokemus huonosta osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudesta ja erilaiset työyhteisön ristiriidat, Brusila-Relas sanoo.
Työkykyriskien hallitsemiseksi on tehtävissä paljon. Olennaista on se, että esimiehet tuntevat eri toimintatavat ja mallit ja käyttävät niitä organisaation arjessa.
– Työkyvyttömyysriskejä voidaan kartoittaa erilaisten sähköisten terveyskyselyiden avulla. Tällöin työterveyshuollon kautta lähtee luottamuksellinen kysely joko koko henkilöstölle tai kohdennetusti osalle. Kysely palautuu työterveyshuoltoon ja työntekijä saa tilanteestaan niin sanotun liikennevaloarvion. Arviossa vihreä tarkoittaa, että kaikki on hyvin. Keltaisella opastetaan omahoitoon ja punaisella kutsutaan vastaanotolle. Näistä myös yritys saa ryhmätasolla palautteen, kertoo Brusila-Relas.
– Varhaisen tuen malli puolestaan on esimiehen työkalu, jonka avulla voidaan hallita työkykyriskejä. Henkilöstöhallintajärjestelmään asetetaan esimerkiksi tietyt hälytysrajat sairauspoissaoloja koskien. Rajan ylittyessä esimies keskustelee työntekijän kanssa poissaolojen syystä, Brusila-Relas sanoo.
Työterveysyhteistyön onnistuminen on selkeä taloudellinen etu yritykselle. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan sairauspoissaolo maksaa yritykselle noin 350 euroa päivässä.
– Sairauspoissaolollekin on vaihtoehtoja. Korvaavan työn mallissa sairastava tekee työpaikallaan jotakin sen hetkiseen terveydentilaan sopivaa työtehtävää. Työterveyshuolto arvioi tehtävän turvallisuuden terveyden näkökulmasta ja esimies valitsee sopivat työtehtävät.
– Työterveyshuollolla ja yrityksellä on samat tavoitteet. Haluamme löytää yksilöllisiä, räätälöityjä ratkaisuja jokaiselle. Tavoitteemme on työkyvyn toteutuminen ja yhteistyössä siinä onnistutaan, toteaa Brusila-Relas.
