Yritysmaailmassa on sanonta, että turvallisuusjohtajan astuessa kokoushuoneeseen talousjohtaja hyppää ulos ikkunasta. Turvallisuusinvestoinnit on nähty jopa liiketoimintaa häiritsevinä kuluina.
Turvallisuusriskien hallinta on kuitenkin yhä enemmän myös taloudellisten riskien hallintaa. Niitä voi olla jo hyvin vaikea erottaa toisistaan. Lohdullisesti talouden ja turvallisuuden ammattilaisia yhdistävä viisastenkivi on riskin käsite. Sen avulla turvallisuuden ja talouden ammattilaiset voivat puhua samaa kieltä.
Yrityksen on parempi pohtia, miten voin löytää riskejä ja mitä niistä haluan ottaa.
Joskus väitetään, että turvallisuuteen ei kannata investoida, vaan on tehokkaampaa korjata tappiot jälkikäteen. Nykyisin kuitenkin saamme jatkuvasti kokemuksia onnistumisista, joissa järkevillä investoinneilla on saavutettu merkittäviä hyötyjä ja ennalta estetty suuria taloudellisia tappioita. Parhaisiin tuloksiin on päästy, kun yritys on hahmottanut toiminta- ja riskiympäristönsä kattavasti ja löytänyt ihanteellisen ratkaisun turvallisuusinvestoinneille. Eli talous ja turvallisuus on sovitettu onnistuneesti yhteen niiden samalla tukiessa toisiaan.
Täydellisen turvallisuuden saavuttaminen on mahdotonta
Olemme mestareita keksimään uhkia, mutta hahmotamme riskejä huonommin. On vaarallista tehdä turvallisuudesta itsetarkoitus. Täydellinen turvallisuus ei ole mahdollista ja sen tavoitteleminen johtaa helposti tehottomuuteen. Turvallisuusjohtaja voi olla varma, että tällöin liiketoimintajohdon pistävä katse polttaa hipiää erityisen kuumasti. Silloin on syytä pohtia missä on menty vikaan. Tämä johdattaa meidät kysymykseen siitä, miten turvallisuutta ja sen tehokkuutta voidaan järkevästi mitata liiketaloudellisesta näkökulmasta.
Ensinnäkin on muistettava, että turvallisuusinvestointien hyötysuhde kasvaa alussa nopeasti, mutta alkaa hidastua nopeasti myöhemmin. Perusasioilla pääset jo pitkälle ja kohtuullisilla investoinneilla saavutetaan hyvä turvallisuuden taso. Ennen pitkää saavutetaan kuitenkin tilanne, jossa investoinnit ovat suurempia kuin saavutettu hyöty. Jos et tunne riskejäsi, investointien tehokkuus uhkaa jäädä heikoksi.
Turvallisuuden prosessit tukevat kilpailukykyä
Toiseksi riskienhallintaa ei kannata nähdä ainoastaan toiminnallisena työkaluna, vaan se on syytä hahmottaa liiketoiminnan viitekehyksenä. Maailma on täynnä riskejä − positiivisia ja negatiivisia. Yrityksen on parempi pohtia, miten voin löytää riskejä ja mitä niistä haluan ottaa. Tällöin vaakakupissa tulee olla muiden riskien lisäksi myös turvallisuuteen liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien hahmottaminen. Näin turvallisuuden prosessit voivat tukea myös yrityksen kilpailukykyä.
Kolmanneksi on syytä muistaa, että maailma on ikävä paikka: kaikkein tehokkaimmin investoineelle voi kuitenkin käydä joskus heikosti. Lohdullisesti se ei ole ainoastaan moitteen paikka, vaan elävää elämää ja mahdollisuus oppimiseen itselle ja muille.
Laadukkaalla riskienhallinnalla voidaan siis parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta sekä tukea johdon päätöksentekoa. Riskienhallinnan keskeinen tehtävä on varmistaa, että turvallisuus on organisaatiolle aidosti investointi, ei kuluerä. Silloin talousjohtajan ei tarvitse paeta turvallisuusjohtajaa, vaan he voivat yhdessä katsoa viivan alle, jossa plusmerkin perässä on entistä suurempi luku.
Kirjoittaja Mika Susi on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija.
