Teollisessa tuotannossa henkilöstöresurssien ja laitteiston kunnossapito on keskeinen osa riskienhallintaa. Laiminlyönnit voivat tulla kalliiksi.
Kunnossapito toimintona on tärkeä osa teollisuuden tuotantoprosesseja. Kunnossapidossa on kysymys teknisestä osaamisesta, jolla pidetään huolta henkilöstöresursseista sekä laitteiston ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta.
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilän mukaan kunnossapidon merkitystä riskienhallinnan kannalta ei aina tiedosteta.
Vuoden 2008 jälkeen monessa yhtiössä on jätetty välttämättömiä toimenpiteitä kunnossapidon kehittämiseen liittyen tekemättä taloudellisista syistä.
– Monesti kunnossapitoa pidetään välttämättömänä pahana, eikä suositeltavia toimenpiteitä aina lähdetä toteuttamaan. Alan merkitystä tuotannon kannalta ei ihan ole ymmärretty, Tennilä toteaa.
Ennakoivalla kunnossapidolla minimoidaan sekä henkilöstöriskit että tuotannon pysähtymisen riskit. Proaktiivinen toiminta tulee lähes aina edullisemmaksi kuin vahinkojen paikkaaminen jälkikäteen.
– Vuoden 2008 jälkeen monessa yhtiössä on jätetty välttämättömiä toimenpiteitä kunnossapidon kehittämiseen liittyen tekemättä taloudellisista syistä. Nyt talouden piristyessä ja tuotannon kasvaessa ollaankin siinä tilanteessa, että henkilöstöresurssit ovat alimitoitettuja ja laitteisto huonossa kunnossa. Riskinä on, ettei asiakkaalle pystytä toimittamaan mitä on luvattu, Tennilä kertoo.
Tennilän mukaan monissa yrityksissä ollaan tilanteessa, jossa laiteinvestointeihin ja henkilöstökoulutuksiin on lähivuosina panostettava merkittävästi. Haasteita on etenkin henkilöstön osaamisessa.
– Jos omaa osaamista ei ole tarpeeksi, yhtiö voi joutua hankkimaan massiivisissa määrin palveluja ulkopuolelta korvatakseen omien resurssien puuttumista. Palvelujen ulkoistaminen ei sinänsä ole huono asia, mutta reaktiivisena toimintana voi johtaa yhtiön tuloksenteon kannalta huonoon tilanteeseen, Tennilä tietää.
Tennilän mukaan kunnossapitoalalla on laajamittainen osaajapula, jota koulutuslinjojen lakkauttaminen ruokkii.
– Kunnossapitoala on myös kasvava vientibisnes ja osaajista on pulaa. Toivottavasti tietoisuus tästä lisääntyy ja alalle saadaan lisää kaivattuja tekijöitä. Uutta osaamista tarvitaan myös alan koulutukseen, Tennilä sanoo.
Tieto hyötykäyttöön
Digitalisaatio on mullistanut teollisuudenalan yritysten toiminnot ja tietoa voidaan kerätä tuotantoprosessin pienimmästäkin osasta. Automaation on pelätty korvaavan ihmisen, mutta yhä edelleen tarvitaan niitä, jotka pureskelevat tämän kaiken tiedon ymmärrettävään muotoon ja hyötykäyttöön.
– Analyysijärjestelmät ja laitteet ovat kohtuullisen monimutkaisia, eivätkä yksittäiset tehtaat pysty välttämättä itse hankkimaan riittävästi ymmärrystä niiden tulkitsemiseen. Jotta digitalisaation mahdollisuudet pystyttäisiin hyödyntämään täysimittaisesti, on muodostettava teollisuusverkostoja, joissa terävimmän osaamisen yritys palvelee useampia tuotantolaitoksia teknologiaosaamisellaan, Tennilä kertoo.
Riskienhallinnan kannalta tietojen jakamista useamman yrityksen kesken hidastaa turvallisuusuhka.
– Kysymys on siitä, kuinka moni uskaltaa avata yritysverkkonsa kyberhyökkäyksien pelossa, Tennilä päättää.
