Sisältö toteutettu yhteistyössä:
Aila Ryhänen
projektipäällikkö, LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hanke ja Kierroksia kiertotalouteen-hanke
Suomen talouden pitäisi olla pääosin kiertotaloutta vuonna 2035. Mitä aikaisemmin kiertotalouteen siirtymisen haasteita siis alkaa ratkaista, sitä parempi.
Kiertotalouden idea on kehittää toimintaa kestävään suuntaan ja huomioida maapallon kantokyky. Edistymistä auttaa, kun kiertotaloudesta saa kannattavaa niin pian kuin mahdollista, Aila Ryhänen sanoo.
Tätä tavoitetta tukemaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liiketoimintaa kiertotaloudesta-hankkeessa (LIKE) perustettiin uusi kiertotalousklusteri. Suosio on ollut suuri: ensimmäisen puolentoista vuoden aikana mukana on jollakin tavalla ollut jopa 400 ihmistä tai organisaatiota.
– Kiertotalousklusterin painopisteitä ovat rakentaminen, materiaalikierrot sekä kolmantena biokierrot ja ruokaketju. Tuomme yrityksiä yhteen eri teemojen äärelle, ja näissä tapaamisissa jaamme käytännössä hyviksi havaittuja oppeja, Ryhänen kertoo.
Kiertotalousklusterissa yritykset löytävät helposti uusia kumppaneita ja tarvitsemaansa tietoa.
– Idea on tukea ihmisiä, jotta osaajat löytävät toisensa. Autamme alkuun tuomalla yhteen niin yrityksiä, asiakkaita kuin tutkimus- ja kehitystoimijoitakin. Syntyy mielenkiintoisia yhteistyökuvioita ja tutkimusten hedelmät tulevat hyötykäyttöön, Ryhänen hymyilee.
Pilotteja ja kehittyvää kiertotalouden liiketoimintaa
Kiertotalousklusterin tuella syntyi useita pilotteja. Esimerkiksi Wastebook kehitti jäteastioiden täyttöasteen seurantajärjestelmäänsä edelleen, jolloin tyhjennysväli saadaan optimoitua ja ajelut minimoitua.
– Reissukyydit-sovellus taas antaa kenelle tahansa mahdollisuuden tarkistaa, onko Syötteen matkailukeskuksen suunnilla tarjolla kyytiä. Tämä palvelee paikallisia, työmatkalaisia ja turistejakin, Ryhänen kertoo.
Vaatelaastari taas on esimerkki oululaisesta kiertotalousinnovaatiosta, joka on saanut kansainvälistäkin nostetta.
– Kiertotaloudella on paljon annettavaa myös biokierrolle ja ruokaketjun turvaamiselle. Manna Insectin konteissa mustasotilaskärpäsen toukat syövät biojätettä ja kasvavat kanojen rehuksi. Tutkimusta tehdään myös esimerkiksi kalafirman sivuvirtojen käytöstä, voidaanko kalan rasva ja kollageeni hyödyntää, Ryhänen paljastaa.
Oulussa työskentelee yli 100 tutkijaa kiertotalouden parissa
Digitaalisuus on yksi suurimmista kiertotalouden edistäjistä ja teknologista osaamista on Oulussa runsaasti. Lisäksi alueelle on tulossa uusiutuvaa energiaa enemmän kuin minnekään muualle Suomeen.
– Olemassa olevan tietotaidon rinnalla kiertotalouden kehittämistä edistää Oulun vahva oppilaitoskenttä, joka kouluttaa uusia osaajia. Esimerkiksi Oulun yliopiston kiertotalouden professuuri oli Suomen ensimmäinen, Ryhänen toteaa.
Oulussa oppilaitosten ja yritysten on helppo ottaa yhteyttä toisiin ja Kiertotalousklusterilta saa aina tukea. Mitä muita etuja Oulussa on tarjolla?
– Yhteistyökulttuuriimme kuuluu, että kaupunki on jo kaavoittanut yritysten kiertotaloustarpeisiin sopivia tontteja, ja onhan täällä mukavia ja varsin edullisia asuinalueita työntekijöillekin. Tervetuloa Ouluun – ja tapaamaan meitä Pohjoinen Teollisuus -messuille toukokuussa 2024, Ryhänen hymyilee.
BusinessOulun Kiertotalousklusterista askelmerkit tulevaisuuteen:
• Painopisteinä rakentaminen, materiaalikierrot sekä biokierto ja ruokaketju.
• Klusterissa yritykset kohtaavat toisiaan sekä tutkimus- ja kehitystoimijoita.
• Oululaisilla kiertotalousyrityksillä on jo kansainvälistä liiketoimintaa.