Suomessa on edelleen vahvasti sukupuolittuneet alat ja ammatit. Tilastokeskuksen mukaan sukupuolijakauma työelämässä ei ole vähentynyt 30 vuodessa, ja joillain aloilla jakauma on jopa vahvistunut.
Suomessa naisten työllisyysaste on kansainvälisesti verrattuna korkea ja naisten työssäkäynnissä on pitkät perinteet. Jo maatalousvaltaisessa Suomessa työtehtävät jakautuivat selvästi naisten ja miesten töihin.
Edelleen Suomessa monet alat ja työtehtävät ovat jakautuneet naisten ja miesten töihin. Naiset kouluttautuvat selvästi enemmän terveys- ja hyvinvointialalle sekä kasvatusalalle, kun taas miehet edustavat enemmistöä tekniikan sekä tietojenkäsittely- ja tietoliikenneopinnoissa. Sama jako jatkuu myös työmarkkinoilla. Terveys- ja sosiaalialoilla 86 % palkansaajista on naisia ja rakentamisen alalla 92 % on miehiä.
Tasa-alat, eli aloilla joissa naisia ja miehiä on tasapuolisesti (40-60 %), työskentelee vain 9,3 % palkansaajista Suomessa. Näitä aloja ovat luonnontieteet, maa- ja metsätalous, palveluala sekä kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet.
Sukupuoliero näkyy myös työtehtävissä
Alojen ja ammattien eriytymisen lisäksi naiset ja miehet sijoittuvat myös eritasoisiin tehtäviin. Vuonna 2016 johtotason työtehtävissä työskenteli vain 29 % naisista. Naiset toimivat tätäkin harvemmin ylemmässä johdossa, eli esimerkiksi pörssiyhtiöiden johdossa. Vuonna 2017 naisten osuus ylemmän johdon tehtävissä oli 8 %.
Vuonna 2015 uutisoitiin, miten Juha-nimiset miehet ovat useammin johtoasemassa kuin naiset. Naisasialiiton Unioni herätteli ihmisiä pörssiyhtiöiden johtajuuden epätasapainosta kokoamalla tilaston, joka paljastaa, että pörssiyhtiöitä johtaa useammin Juha- tai Heikki-niminen mies kuin nainen.
Vaikka naisten ja miesten koulutus on samalla tasolla, on sukupuolten välillä palkkaero. Kun mies tienaa euron, nainen tienaa 84 senttiä. Palkkaeroon vaikuttaa, että miehet ovat useammin esimiestehtävissä. Naisten työura taas katkeaa usein lasten takia, jolloin uralla eteneminen hidastuu.
Palkkaeroon vaikuttaa myös alan sukupuolijakauma ja palkkataso. Naiset ovat enemmistössä hoito- ja palvelutöissä, kun taas miehet rakennus- ja kuljetusalalla.
Jako alkaa jo ala-asteelta
Jo ennen uravalinnan ajattelua, jako naisten ja miesten töihin alkaa. Peruskoulussa tytöt valitsevat valinnaisiksi aiheiksi taideaineita ja humaanisia aineita useammin kuin pojat. Pojat taas valitsevat tekniikan alan oppiaineita.
Yläasteella puolet pojosta valitsee valinnaiseksi aineeksi teknisen työn, kun taas tytöistä sen valitsee vain 5 %. Tytöt valitsevat useammin musiikin ja kuvataiteen.
Lue myös: Sukupuoliroolit vaikuttavat koulutusvalinnassa (Infograafi)
Nuorisobarometrin mukaan vuonna 2016 nuorten toiveammatit jakautuivat samalla tavalla kuin työelämässä. Nuoret naiset haaveilivat sosiaali- ja terveysalan töistä, kun taas nuoret miehet haaveilivat enemmän ICT- ja tekniikanalan töistä. Sukupuolittuneet alat kertovat siitä, että valintoja ohjaavat sukupuoleen liitetyt odotukset ja roolit, jotka ympäröivät nuoren elinpiiriä.
Miksi sukupuolieron purkaminen on tärkeää?
Alojen ja ammattien sukupuolijakauma on ongelmallista useista syystä. Se rajoittaa yksilöiden ala- ja ammattivalintoja ja ylläpitää sukupuolirooleja ja -stereotypioita. Sukupuolierot työtehtävissä taas tarkoittaa sitä, että taloudellinen valta ja kannustimet jakautuvat epätasa-arvoisesti naisten ja miesten kesken. Tämä ylläpitää sukupuolten välistä palkka- ja eläke-eroa. Naisten ja miesten jakautuminen eri aloille ei myöskään edistä alojen tai työpaikkojen monimuotoisuutta.
Tasa-arvo edistyy vain jos ihmiset ovat sitoutuneet tekemään töitä sen eteen. Koulut rohkaisevatkin miehiä hakemaan sosiaali- ja hyvinvointialoille ja naisia tekniikka- ja rakennusaloille.
Lähteet: Tilastokeskus, Stat, Helsingin uutiset, TTL.
