Janne Fredman
johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto
Suomalaisten yritysten taloushallinto on elänyt viime vuodet melkoisessa myllerryksessä. Tietosuoja-asetus, tiukentuneet rahanpesulain vaatimukset ja Suomi.fi -valtuudet tulorekisteristä puhumattakaan ovat kiristäneet aikataulut ja hermot tilitoimistoissa ja yritysten omilla talousosastoilla.
Eikä tämä tähän lopu. Suunnitelmissa on esimerkiksi reaaliaikaista ennakonpidätystä, rakenteista tilinpäätöstä, arvonlisävero veroehdotusta ja fiskaalista kassajärjestelmää. Osa muutoksista on pitkän päälle yritysten toimintaa helpottavia, mutta muutosten läpivienti on työlästä joka tapauksessa. Ja kaiken tämän julkishallinnon luoman muutostarpeen lisäksi tilitoimistojen ja talousosastojen täytyy tyydyttää sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden lisääntyvät raportointivaatimukset yhä kustannustehokkaammin.
Yrityksiä velvoittavien laki- ja järjestelmämuutosten suunnittelun takana on useita ministeriöitä ja virastoja. Valtiovarainministeriö suunnittelee verolainsäädäntöä, Työ- ja elinkeinoministeriö muun muassa kirjanpito- ja kaupparekisterilainsäädäntöä ja aika ajoin Liikenne- ja viestintäministeriökin pistää lusikkansa soppaan. Virastotasolla suunnittelua tehdään esimerkiksi Verohallinnossa, Valtiokonttorissa sekä Patentti- ja rekisterihallituksessa ja Väestörekisterikeskuksessa.
Jokainen ministeriö ja virasto suunnittelee yrityksiin vaikuttavia laki- ja järjestelmämuutoksia omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. On käynyt ilmeiseksi, että mikään taho ei oikeasti koordinoi muutoksia hallinnonrajojen yli. Tämän johdosta muutokset vyöryvät välillä hallitsemattoman tuntuisena hyökynä yrityskentän yli. Välillä on taas hiljaisempia suvantovaiheita, jolloin yritysten on mahdollista panostaa omista tarpeista lähtevään prosessi- ja järjestelmäkehitykseen.
Suomessa on selkeästi tarve sille, että jokin viranomaistaho ottaisi ryhdikkäästi koordinointivastuun näiden hankkeiden yhteensovittamisesta. Mitkä hankkeet ovat yhteydessä toisiinsa? Miten ja milloin hankkeet sopisi jalkauttaa hallitusti? Miten kullekin hankkeelle varmistetaan riittävät ohjelmointi- ja neuvontaresurssit. Eräs tilitoimistoyrittäjä kaipasi kaikille digihankkeille Valtion keskussuunnitteluvirastoa. Minä kannatan.
Parempi koordinointi ja suunnittelu auttaisi välttämään parasta aikaa koettavia ongelmia. Yritysten hallinnolle keskeisen tärkeissä hankkeissa kuten tulorekisterissä ja Suomi.fi-valtuuspalvelussa on merkittäviä viiveitä aivan keskeisimpien valuvikojen korjaamisessa. Uskon, että nämä viiveet eivät johdu pahasta tahdosta vaan puutteellisista resursseista. Tämän vuoksi näistä sinällään välttämättömistä ja hyvistä hankkeista ei saada hyötyjä irti.
Kirjoittaja Janne Fredman on Taloushallintoliiton johtava asiantuntija.
