Työkykyjohtaminen on laaja kokonaisuus. Se ei ole pelkkää riskeihin, kustannuksiin ja työkyky-ongelmiin tarttumista, vaan vahvasti myös tuottavuuden kehittämistä. Se on työn ja ihmisten laadukasta johtamista työuran joka vaiheessa.
– Esihenkilötyö on työkykyjohtamisen keskiössä, mutta esihenkilöt kokevat usein, että he eivät saa tarpeeksi tukea omilta johtajiltaan. He myös ansaitsevat samanlaista työkykyjohtamista kuin mitä heiltä vaaditaan, ja riittävästi valmennusta onnistuakseen, painottaa työkykyjohtamisen asiantuntija ja Koski Wellness Oy:n toinen perustaja Minna Koski.
– Esihenkilöiltä vaaditaan ennakointikykyä, mikä edellyttää henkilöstön tilanteiden ja prosessien tuntemista, alan kuormitustekijöiden ja turvallisuusriskien ymmärtämistä sekä omia tunne- ja itsesäätelytaitoja. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat tuovat haastavia, tunnetaitoa vaativia tilanteita. Jos esihenkilö kokee nämä asiat liian vaikeiksi, hän saattaa jättää puuttumatta niihin ja odottaa, että aika tai joku muu hoitaa ongelman, Koski jatkaa.
Työkykyjohtaminen on tuottavuustekijä
Ideaalitilanteessa työkykyjohtaminen yhdistää henkilöstön hyvinvoinnin ja organisaation liiketoimintatavoitteet saumattomaksi kokonaisuudeksi. Selkeä strategia, tavoitteet ja rakenteet sekä hyvinvointia tukevat olosuhteet ja turvallinen työympäristö luovat kilpailukykyä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Turhan usein työkykyjohtaminen on edelleen reagointia ja poissaoloihin puuttumista sekä korkeita kustannuksia pahoinvoinnista.
– Ihmisten johtamisen merkitys korostuu, jotta heitä voidaan auttaa yltämään parhaimpaansa. Esihenkilö on työkykyjohtamisen tärkein operatiivinen toimija, jolle täytyy tarjota parhaat mahdolliset eväät ja tuki tehtävänsä toteuttamiseen. On tärkeää varmistaa, että prosessit ja toimintamallit ovat selkeitä, resursointi riittävää, roolit ja yhteistyö toimivat, ennakointi on hallussa ja ihmisten johtamisen taidot kunnossa. Tämän jälkeen esihenkilön on helppo johtaa tiedolla, havaita ongelmat ajoissa, tarttua niihin varhain ja kommunikoida taidolla. On olennaista, että ihmiset kokevat tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmäretyksi, Koski toteaa.
