Tänä päivänä yritysten oma osaaminen ei riitä siihen, että voitaisiin panostaa omin voimin ihan kaikkeen. Siksi on järkevää ostaa tiettyjä palveluja ulkoa tai ulkoistaa niitä. Raja ulkoistamisen ja ulkoisten palvelujen oston välillä on joskus häilyvä.
Kun yrityksen alkuvaiheessa suunnitellaan liiketoimintaa sekä määritetään kilpailukyvyn ja arvon tuottamisen kannalta merkittävät toiminnat, voidaan muissa toiminnoissa päätyä ulkoisen palvelun hankintaan.
Palvelun ostaminen onkin tarpeen silloin, kun yrityksen sisälle ei haluta perustaa lainkaan tietyn alueen osaamista, vaan katsotaan hyödyllisemmäksi ostaa ne muualta. Esimerkiksi aloittava yritys ei hanki talousosaamista itselleen, vaan ostaa palvelut suoraan tilitoimistosta. Niin ikään markkinoinnissa asiantuntemusta on haettu jo pitkään ulkoisilta osaajilta.
Osia ulkoistetuista palveluista voi olla joskus järkevää hankkia takaisin
Usein ulkoistamisen tarvetta on vain osalle tietystä toiminnosta. Esimerkiksi logistiikasta, it:stä, markkinoinnista tai taloushallinnosta ulkoistetaan määrättyjä kokonaisuuksia, mutta jotain säilytetään itsellä. Markkinatilanteen muuttuessa yrityksen sisällä voi syntyä tarve uudelle toimintamallille, jolloin otetaankin osa ulkoistetuista palveluista takaisin.
Ulkoistetun osan takaisin hankintaan voi ajaa myös esimerkiksi tilanne, jossa huomataan, että yrityksen tärkeä johtamisen apuväline, kuten raportointi tai analytiikka, on siirtynyt liikaa palvelun toimittajalle. Tällöin voi olla luontevaa palauttaa se takaisin oman yrityksen sisälle tukemaan liiketoiminnan kehittämistä.
Usein ulkoistamisen tarvetta on vain osalle tietystä toiminnosta.
Ulkoinen palveluntarjoaja voi toimia herkemmin eteenpäin katsoen
Henkilöstöhallinnan alalla murros on valtava. Monessa yrityksessä liiketoiminnan johto ei koe saavansa riittävää arvoa liiketoiminnasta turhan irrallaan olevasta HR-osastosta. Niinhän todellisuudessa usein onkin, että HR toimii eräänlaisessa lakitulkitsijan roolissa esimerkiksi palkka-asioissa ja yt-neuvottelujen aikana, kun sen sijaan HR:n tulisi proaktiivisesti saada muun muassa henkilöstön koulutus ja rekrytointi vastaamaan liiketoiminnan tarpeita. Ulkoiset toimijat ovat mielestäni ymmärtäneet uudenlaisen HR-toiminnon roolin hyvin, ja nämä toimivatkin tehokkaasti eteenpäin katsoen.
Robotiikasta uusi vientituotteemme?
Monilla aloilla perinteisiä työpaikkoja uhkaa häviäminen jo lähitulevaisuudessa, kun robotiikka yleistyy. Poistuvien työpaikkojen tilalle on mielestäni tärkeää kehittää nopeasti uusia palvelumuotoja, jotta emme päädy tilanteeseen, jossa vain ostamme palveluja sen sijaan, että olisimme itse niiden tuottaja.
Vielä robotiikan tuomia mahdollisuuksia ei ole kokonaan ymmärretty saati sitten hyödynnetty. Näen kuitenkin, että vahva tietotekniikan osaaminen sekä hallituksen ja elinkeinoelämän tavoitteet yhdistettynä robotiikan kehittämiseen voisi hyvinkin tuottaa uusia vientituotteita ja auttaa Suomen kilpailukyvyn nousuun.
Lue myös: Toteutuvatko ulkoistamisen konkreettiset hyödyt?
Kirjoittaja Riitta Lehikoinen on kirjailija ja johdon konsultti.
