Yrityksellä on kolme vaihtoehtoa: tehdä itse, ostaa ulkoa tai etsiä itselleen kumppaneita. Jälkimmäinen on tämän hetken trendi.
Muistatteko ajan, kun ajateltiin, että yritysten pitää tehdä kaikki itse? Ajan, jolloin ulkoistaminen ei ollut järkevää ja vaihdantakustannukset olivat suuret.
Maailman monimutkaistuessa huomattiin, että yrityksen ulkopuoliset tahot osaavat tehdä monia asioita paremmin ja tehokkaammin. Erityisesti digitalisaation myötä on otettu huima harppaus yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa.
Nykyään yrityksen kannattaa keskittyä siihen, mikä on sen keskeistä liiketoimintaa. Lisäksi on järkevää tehdä ne asiat itse, mitä ei saa muualta tai joiden hankkiminen on kallista. Hyvänä puolena itse tekemisessä on kontrollin pysyminen itsellä, mutta miinuksena tulee osaamisen ylläpito, joka voi käydä kalliiksi.
Itse tekemisen ja ostamisen välimaastoon jää kolmas alue: partneroituminen, hybridimuoto, jossa yritys tekee yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa.
Ulkoistaminen kannattaa silloin, kun markkinoilla on tarjolla yrityksen tarvitsemaa osaamista tai asioita ”suoraan hyllyltä” tai pienellä muokkauksella ja pienin transaktiokustannuksin. Ostamisessa kannattaa luottaa hyvään hankinta-ammattilaiseen.
Itse tekemisen ja ostamisen välimaastoon jää kolmas alue: partneroituminen, hybridimuoto, jossa yritys tekee yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Tämä vaatii neuvottelua ja sopimista, jotta kaikkien intressit täyttyvät. Usein päädytään yhteiskehittämisen alueelle, jossa pitää huomioida muun muassa aineettomat oikeudet, kuten tiedon omistus. Joskus yhteiskehittämisen myötä päädytään perustamaan yhteinen tytäryhtiö.
Partneroitumiseen liitetään nykyään usein termi ekosysteemi. Tällä biologiasta lainatulla termillä tarkoitetaan organismien välistä vuorovaikutusta toistensa ja ympäristönsä kanssa. Liiketoiminnassa sillä viitataan siihen, että yritykset ovat keskinäisriippuvaisia toistensa päätöksistä ja toiminnasta. Ne muodostavat erilaisia liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemejä pysyäkseen kilpailukykyisenä ja löytääkseen parhaan mahdollisen ratkaisun asiakkailleen.
Tällä hetkellä nopeimmin kasvavaa liiketoimintaa on sellainen, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat hyvin pienillä transaktiokustannuksilla. Esimerkiksi Netflix ja Google sekä monet muut alustatalouden yritykset luovat kysynnän ja tarjonnan rajapintoja, joissa on sekä paljon käyttäjiä että palveluntarjoajia.
Alustataloutta hyödyntäviä yrityksiä on rajoitettu joukko, mutta myös perinteisemmät yritykset voivat siirtyä tähän suuntaan. Yritykset voivat esimerkiksi hankkia alustoilta itselleen työvoimaa ulkoistamalla asiantuntijatyötä. Työtä ja osaamista pystytään pilkkomaan osiin, hankintoja voidaan tehdä pienissä erissä. Resursseja on saatavilla nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Alustatalouteen liittyy uhkiakin, kuten huonoja työehtoja. Vastuullisuuden vaatimusten kasvaessa yritykselle koituu merkittäviä mainehaittoja, jos selviää, että sen käyttämään alustaan tai resursseihin liittyy esimerkiksi harmaata taloutta.
Uudenlaisesta maailmasta syntyy uusia osaamistarpeita.