Eva Helaskoski
johtaja, Työterveyslaitos
Ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta puhutaan paljon. Ilmiönä asia ei ole uusi, vaan kuuluu työterveyden perusjalkaan.
– Sairaanhoito saa huomiota julkisessa keskustelussa, mutta työkyvyn tukeminen ja monipuolinen ennaltaehkäisy ovat työterveyshuollon lakisääteinen ydin. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ylläpitävät merkittävällä tavalla työkykyä, toteaa Työterveyslaitoksen johtaja Eva Helaskoski.
Sote-uudistuksen hakiessa lopullista muotoaan myös työterveyshuollon rooli on osittain avoin. Perusterveydenhuoltoon panostetaan, mutta Helaskoski haluaisi antaa myös työterveyshuollolle merkittävän roolin palapelin ainoana osana, jolla on suora kontaktipinta ja linkki työelämään.
– Soteen yhteensovittaminen on tärkeää. Lasten tai vanhusten palvelukokonaisuuksien ohella työikäisiäkin pitäisi ajatella yhtenä kokonaisuutena. Sairasloman kestoa voitaisiin vähentää ohjaamalla ihminen erikoissairaanhoidosta esimerkiksi toimenpiteen jälkeen työterveyshuollon piiriin, huomioiden työn vaatimukset.
Yritysten toimintaa rasittavat sairaspoissaolot voisivat lyhentyä työnkuvia muokkaamalla. Vaikkei ole 100-prosenttisesti työkykyinen, se ei tarkoita, ettei ole sitä lainkaan. Töihin paluun kuilu kasvaa sairasloman pidentyessä.
– Työikäisten mielenterveysoireiden lisääntyessä tarvitaan keinoja puuttua tähän. Osatyökykyisiä on muutenkin paljon ja monella on joku tekijä, joka ainakin tilapäisesti alentaa työkykyä.
Yhteistyötä tarvitaan
Työterveyshuoltoa ei Helaskosken mukaan voi hoitaa vastaanotolta käsin, vaan sen pitää näkyä työpaikalla. Avainasemassa ovat luottamus ja yhteistyö. Viestikapula ei saa välissä pudota.
– Yhteistyö työnantaja- ja työntekijäpuolen kanssa on tärkeintä. Tavoitteet sovitaan yhdessä ja yrityksen tulee sitoutua niihin. Yrityksen vastuuta ei voi siirtää työterveyshuollolle – työnantaja vastaa varsinaisesta työn tekemisestä, työterveyshuolto tukee asiantuntijana. Työntekijällä on myös oma vastuu hyvinvoinnistaan.
Suomessa on paljon pienyrityksiä, jotka myös tarvitsevat työkyvyn ylläpitoa. Helaskoski näkee asiassa haasteiden ohella mahdollisuuksia.
– Toki heidät tulee huomioida. Raskaiden kokonaisuuksien sijaan kevyempi, digitaalinen ratkaisu voisi olla hyvä alkupiste, josta lähteä asiaa kehittämään.
Oikeat toimenpiteet ratkaisevat
Työterveyshuollon kustannukset on perinteisesti jaettu kahteen Kelan korvausluokkaan, työkykyä ylläpitävien ja sairaanhoidollisten kustannusten mukaan. Tammikuussa voimaan tulleen uudistuksen myötä painotukset muuttuvat.
– Sisältöä koskeva lainsäädäntö ei muuttunut. Ennaltaehkäisyyn on aina panostettu, mutta korvausten yhteisellä laskennallisella enimmäismäärällä sitä halutaan korostaa.
Työterveyshuollon kehittämistyötä ei voi tehdä yhdellä kaavalla. Eri työpaikkojen ja työnkuvien välillä kuormitustekijät ja tarpeet vaihtelevat suurestikin.
– Jokaisen työn ja työpaikan vaatimukset pitää huomioida ja toimia sen mukaisesti. Työelämä myös muuttuu alati. Meidän on pysyttävä murroksen mukana ja ymmärrettävä sen lainalaisuuksia. Olennaisinta on löytää toimenpiteet, joista on selkeää hyötyä.
