Työnohjaus on jo vuosikymmeniä toiminut, tehokas menettely työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen.
– Yleensä yrityksissä havahdutaan tarkastelemaan omaa toimintaa ja vuorovaikutusta jonkinlaisen kriisin ilmaannuttua. Näitä seikkoja voidaan kehittää myös tyyninä aikoina, toteaa Suomen työnohjaajat ry:n puheenjohtaja Markku Tynkkynen.
– Syitä työnohjaukseen hakeutumiselle voi olla yhtä monia kuin yrityksiä, hän jatkaa.
– Kriisin lisäksi syynä voi olla esimerkiksi yksilön tai tiimin halu kehittyä ja saada uusia näkökulmia toimintaansa. Avainsana on oman toimijuuden lisääminen syvällisen prosessin kautta.
– Myös työn sisällön tuomat kuormittavat tilanteet saattavat aiheuttaa tarvetta työnohjaukselle, jatkaa toiminnanjohtaja Tuula Penttilä.
– Esimerkiksi sote-sektorin vaativat vuorovaikutustilanteet voivat olla niin kuormittavia, että työnohjaus tarjoaa väylän niiden purkamiselle.
Perinteinen ja tehokas menetelmä
–Moniin työelämän kehittämismenetelmiin verrattuna työnohjaus on syvällisempi ja pitkäaikaisempi prosessi, kertoo Tynkkynen.
– On ohjaajasta kiinni, millaisella otteella hän työnohjausta suorittaa, jatkaa Tynkkynen.
– Painopiste on silti aina työntekijässä tai tiimissä, ja ohjaaja luo tapaamisten aikana tilan, jossa yksilöä autetaan näkemään tilanteensa eri näkökulmista. Tuloksena asiakkaan oma toimijuus kasvaa, jonka kautta motivaatio ja sitä myöten myös tuloksellisuus kasvavat.
– Parhaimmillaan työnohjaus luo uutta kulttuuria, kun siihen osallistuvat yksilöt oppivat toisiltaan vuorovaikutukseen, työn organisoimiseen ja stressinhallintaan liittyviä asioita, toteaa Tynkkynen.
Suomen työnohjaajat ry on koulutettujen työnohjaajien valtakunnallinen yhdistys, jolla on yli 2000 jäsentä. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan sekä työnohjauksen monimuotoisuus että työnohjaajien ammatillisen taustan erilaisuus. Yhdistys julkaisee säännöllisesti ilmestyvää Osviitta-lehteä.
Lisätiedot: suomentyonohjaajat.fi
