Turvallisuus on parantunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana erityisesti teollisuudessa. Automatisaatio, robotisaatio ja työn kehittäminen ovat vähentäneet toistotyön kuormittavuutta, mikä on alentanut tapaturmariskejä ja laskenut ammattitautien määrää.
– Tapaturmataajuuden keskiarvo on pienentynyt merkittävästi työn ja prosessien kehittämisen ansiosta. Monissa yrityksissä helpot parannukset on jo tehty ja perusasiat ovat kunnossa. Seuraavaksi on vuorossa turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Turvallisen työympäristön luominen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja yhdessä kehittämistä, kertoo Teknologiateollisuus ry:n työelämän kehittämisen asiantuntija Sauli Holappa.
Sekä fyysisten että psyykkisten riskien tunnistaminen, arviointi ja minimointi ovat erittäin tärkeitä.
– On hienoa, että fyysisen turvallisuuden rinnalle keskusteluun ovat nousseet myös psykologinen turvallisuus ja psykososiaalinen kuormittavuus. Mitä vahvempi luottamuksen ilmapiiri työpaikalla on, sitä paremmin uskalletaan keskustella myös riskitekijöistä ja epäkohdista, Holappa toteaa.
Hän huomauttaa, että hyvän muutosjohtamisen rooli on niin luottamuksen rakentamisessa kuin muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamisessakin keskeisessä roolissa.
Työhyvinvointi tehdään työssä
Esihenkilöt ovat avainasemassa, sillä he toimivat linkkinä työntekijöiden ja johdon välillä. He vievät päätökset käytäntöön, vastaavat työympäristön turvallisuudesta ja tukevat henkilöstön jaksamista.
– Työntekijöiden tulee ymmärtää, miksi esihenkilöiden pitää valvoa ja puuttua epäkohtiin. Esihenkilöt ovat työturvallisuudesta rikosoikeudellisesti vastuussa. Koska henkilöstön jaksaminen on esihenkilön vastuulla, työantajan on huolehdittava esihenkilöiden tarvittavasta osaamisesta. Työsuunnittelussa ja työaikajärjestelyissä tulee huomioida yksilölliset tarpeet. On myös mietittävä mitkä olisivat yritykselle ja sen henkilöstölle sopivia joustoja, joskus pienikin jousto voi olla hyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen kannalta tärkeä, huomauttaa Holappa.
Turvallinen ja hyvinvoiva työyhteisö ei ainoastaan vähennä tapaturmia, vaan myös parantaa tuottavuutta ja työn laatua. Uskallus keskustella avoimesti on perusta, jolle luottamusta ja yhteistyötä voidaan rakentaa. Tämä näkyy suoraan yrityksen tuloksellisuudessa ja työntekijöiden sitoutumisessa.
