Ihannetyöpaikassa toteutuvat oikeudenmukaisuus, ihmisten kunnioittaminen ja avoimuus. Tämä käy ilmi Ammattiliitto Pron tutkimuksista – samoin se, että ihanteet ovat vielä kaukana todellisuudesta.
Ammattiliitto Pro on tutkinut jo kymmenisen vuotta systemaattisesti jäsentensä ajatuksia yrityskuvasta sekä työelämän arvoista ja asenteista. Tutkija Petri Palmulla onkin realistinen käsitys siitä, millainen suomalaisten ihannetyönantaja on toiveissa ja todellisuudessa.
– Työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat olleet aina tärkeä työtyytyväisyyden kriteeri. Mitä enemmän pystyt vaikuttamaan työhösi ja työssäsi, sitä tyytyväisempi ja motivoituneempi työntekijä olet. Se kertoo, että sinuun luotetaan, Palmu sanoo.
Juhlapuheissa johtajat ovat kannattaneet tätä jo vuosia, mutta yhä suurimmalla osalla suomalaisia on Palmun mukaan kaikkitietävä johtaja, joka ylläpitää hierarkioita eikä kestä vastaansanojia.
Yhteisöllisyys arvoonsa
Palmun mukaan suomalaisten johtajien kovat arvot ovat säilyneet pitkään.
– Johtajan perustyypille työntekijät tapaavat olla lähinnä välineitä, joilla saadaan mahdollisimman paljon voittoa yrityksen omistajille. Vain joka kymmenes Pron 80 000 työikäisestä jäsenestä kokee työpaikkansa ylimmän johtamisen olevan huipputasoa. Jäsenemme edustavat kattavasti yksityisen sektorin toimihenkilöitä, kuten insinöörejä ja tradenomeja, ja tulokset ovat aika lailla yleistettävissä koko suomalaiseen työelämään.
Työntekijöiden ihanneorganisaation johtamisessa näkyvät heidän omat arvonsa, kärjessä oikeudenmukaisuus, ihmisten kunnioittaminen ja avoimuus. Työ ei myöskään saa olla koko elämä, vaan palautumista on arvostettava ja sille annettava aikaa.
– Toimiva työyhteisö ja työn merkityksellinen sisältö ovat keskeiset hyvän työpaikan mittarit koulutetuilla työntekijöillä. Ihanneympäristössä autetaan toisia ja vuorovaikutus toimii. Hyvä laatu ja tuottavuus lähtevät siitä, että toisten auttamisesta palkitaan ja jokainen ymmärtää tarvitsevansa työntekoon muita.
Palkkatiedot avoimiksi
Avoin ja oikeudenmukainen palkkakäytäntö ja työnjako kuuluvat myös hyvän työpaikan päällimmäisiin kriteereihin.
– Organisatorisen terveyden korkeamman asteen mittari on, että työpaikalla kaikki tietävät toistensa palkat siinä missä työnkuvatkin. Nämä kaksi korreloivat keskenään, mutta kun palkat salataan, oikeudenmukaisuuden kokemus ontuu. Vain noin 6 prosenttia asiantuntijoista ja esihenkilöistä työskentelee täysin avoimen palkkakulttuurin työpaikassa.
Kun työntekijä on ollut työpaikassaan kaksi vuotta, hän on Palmun mukaan tärkeässä käännekohdassa: kuherruskuukausi on ohi.
– Kahden vuoden jälkeen työtyytyväisyys alkaa laskea. Tässä onkin henkilöstöhallinnolle ja johdolle tärkeä haaste: kiinnittäkää erityistä huomiota kahden vuoden etappiin. Kun siinä vaiheessa saa omaa kasvutarinaa tukevia uusia haasteita, tyytyväisyys voi jälleen lisääntyä.
