Työnteon arjessa syntyvä työhyvinvointi on monen tekijän summa. Hyvinvoiva henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja tekee siten myös parempaa tulosta.
Jalkapalloselostajana ja Huomenta Suomi -aamuohjelman juontajana tunnetun Tero Karhun mielestä työhyvinvointi tarkoittaa ennen kaikkea merkityksellisyyden kokemusta.
– On tärkeää, että työssä on sopivasti haasteita ja että siitä saadaan onnistumisen tunteita. Töissä vietetään paljon aikaa, joten työhyvinvointi ja työssä viihtyminen vaikuttavat koko elämänlaatuun.
Työyhteisön merkitystä ei Karhun mukaan myöskään tule unohtaa.
– Olen itse tehnyt paljon produktioita myös itsenäisesti. Yksinkin työskentelevä on aina osa jotakin isompaa kokonaisuutta. Vaikka työyhteisö olisi etäällä, ovat saatu tuki ja empatia silloinkin voimaannuttavia asioita.
Turvallinen työympäristö tarkoittaa ennen kaikkea työtovereita, joiden kanssa on palkitsevaa tehdä töitä.
– Luotettava, kannustava ja avulias ovat sellaisia ominaisuuksia, joilla toivoisin työtovereideni kuvailevan minua. Pyrin siihen, että puoleeni on helppo kääntyä niin hyvissä kuin huonoissa asioissa, Karhu kertoo.
”Uskalla mokata!”
Entisenä ammattilaisjalkapalloilijana Karhu vertaa usein työyhteisöä jalkapallojoukkueeseen, sillä hän näkee niissä paljon yhtäläisyyksiä.
– Olisi kummallista, jos joukkue menisi otteluun tietämättä millä taktiikalla on tarkoitus pelata ja mitä kultakin pelaajalta odotetaan. Nämä samaiset asiat ovat tärkeitä myös työpaikalla.
Työkyvyn ylläpitoon ja terveyden edistämiseen tähdättyjä TYKY-päiviä Karhu pitää tarpeellisina erityisesti ryhmädynamiikan kannalta.
– Virkistäytymispäivän aikana tavanomaisista rooleista päästään irti ja ihmiset voivat tutustua toisiinsa uusien näkökulmien kautta. On kuitenkin tärkeää, että näitä asioita otetaan tasaisin väliajoin esille myös työn arjessa.
Aina ei ole mahdollista päästä tekemään juuri sitä työtä, mitä haluaa. Oleellista on silti huomioida kaikki yksilöt – myös ne niin sanotut vaihtopenkillä istuvat.
– Niissä joukkueissa, joissa on hyvä meininki, myös vaihtopelaajat osataan ottaa hienosti huomioon. Paras lopputulos syntyykin juuri niissä työyhteisöissä, joissa osataan arvostaa kokonaisuutta sekä yksilöiden eri rooleja, Karhu sanoo.
Karhu puhuu usein myös mokaamisen jalosta taidosta.
– Virheet tekevät ihmisistä samaistuttavia – mielestäni ihmisen aitous ja mielenkiintoisuus kumpuavat juuri virheellisyydestä.
Siinä, miten työyhteisöissä suhtaudutaan virheiden tekemiseen, on huomattavia eroja. Karhu painottaa, etteivät ideat voi lähteä kehittymään, jos ajatuksia jatkuvasti torjutaan.
– On aivan ratkaisevaa, minkälainen tunneilmapiiri työpaikalla on ja mitä mokaamisesta ajatellaan. Kannattaa miettiä, miten parhaiten voitaisiin madaltaa kynnystä uskaltaa olla virheellinen, sillä uuden oppimiseen liittyy olennaisesti aina myös virheiden tekeminen.
