Inka Koskinen
puheenjohtaja, STTHL ry
Yritysten taloudelliset resurssit ovat rajallisia, mutta puutetta suurempia ongelmia syntyy, kun stressi tai huonot prosessit heikentävät työn laatua. Työkuormitus voi ilmetä myös eettisenä kuormituksena, jos työntekijät eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin he haluaisivat.
Tarvitaan balanssia: kun työvälineet ovat kunnossa, prosessit on suunniteltu hyvin ja työtekijöitä on riittävästi työmäärään nähden, työ ei kuormita ketään liikaa. Jos tehdään jatkuvasti ylitöitä tai harmaita tunteja, jos johto jättää priorisoinnin työntekijöille tai olettaa, että sama työmäärä tehdään pienemmällä porukalla, sairaslomien ja uupumusdiagnoosien ei pitäisi olla yllätys.
Esihenkilöiden vastuulla on määritellä, mitä työssä tehdään tai jätetään tekemättä, jos ei ole resursseja kaikkeen. Myös työn rytmittämiseen on syytä kiinnittää huomiota: jos kaikki sovellukset hälyttävät yhtä aikaa ja joku muu täyttää kalenteria työntekijän puolesta niin, ettei hän ehdi edes syömään, on aika katsoa, mikä on olennaista.
Työhyvinvointi vaatii johtamista
Työhyvinvointi on moniulotteinen asia, jota täytyy johtaa kuten muitakin töitä. Työhyvinvointi syntyy ja tehdään päivittäisessä työssä ja arjessa. Ei siis riitä, että esihenkilö tarjoaa erilaisia etuja vaan työn tekemisen edellytysten tulee olla kunnossa
Valitettavasti monessa organisaatiossa työhyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet eivät johda toivottuihin tuloksiin. Käytännössä varhainen tuki voi jäädä puutteelliseksi ennakoinnista puhumattakaan.
Tähän ei pidä tyytyä vaan johdon kannattaa sitoutua työhyvinvointiin ja tehdä sille oma strategia. Työhyvinvoinnin strategian kautta yritys voi tuoda oman arvomaailmansa käytäntöön.
Johdon tehtävä on luoda psykologinen turvallisuus ja asettaa työn rajat
Psykologinen turvallisuus työssä on tärkeää: hyvä työilmapiiri, luottamus ja hyväksyntä auttavat jaksamaan työssä paremmin. On kiva mennä töihin, kun ei tarvitse varoa sanomisiaan tai pelätä, ettei osaa jotain eikä uskalla kysyä kollegalta neuvoa tai apua. Työhyvinvoinnin ja -motivaation rinnalla työn tuloksellisuus kasvaa.
Töiden järkevä suunnittelu suojaa aivoja ja luo perustan sekä keskinäiselle luottamukselle että itseohjautuvuudelle, koska silloin työntekijä voi seurata omaa edistymistään päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Tauotkin tulee pidettyä, jolloin työpäivän aikana ehtii palautua.
Esihenkilön tehtävänä on myös antaa rajat työajalle, koska jos työt tulevat kotiin tai uniin, ennuste on huonoa. Pitää olla rohkeutta erottaa toisistaan työ- ja vapaa-aika, ja antaa tilan ohella joustoa ihmisten perhe-elämälle, vapaa-ajalle ja erilaisille elämänvaiheille.
