Monilla normaali uni-valverytmi on uhattuna tai jopa kadonnut. Yksi tyypillinen oire on, ettei väsymys poistu nukkumalla. Kun tähän ynnätään taukojen puute ja syömisen epäsäännöllisyys, ei ole ihme, ettei palautuminen onnistu.
Töissä ollaan pitkiä aikoja paikallaan ja kalenteri saattaa olla aivan täynnä palavereita. Tauot ja syöminen ovat kuitenkin välttämättömiä.
– Tauottomuus heikentää palautumista, koska ateriarytmi häiriintyy ja perustarpeisiin panostaminen horjuu. Syömiselle pitäisi myös luoda rauhallinen hetki, urheilulääkäri ja hyvinvointivaikuttaja Pippa Laukka sanoo.
Jos syö lounaansa etäpalaverin aikana tai kissavideoita katsellen, syömisen hormonaalinen vaste heikkenee ja ihminen lihoo herkemmin. Hormonit nimittäin vaikuttavat aineenvaihduntaan, sisäelinten toimintaan ja autonomiseen hermostoon.
– Nopeasti hermojen sijaan riekaleina onkin koko hermosto ja ihminen uupuu. Korjausliike ei vaadi ihmetekoja, vaan yksinkertaisia rutiineja ja terveellisiä valintoja, Laukka painottaa.
Hyvinvointi vaatii konkreettisia tekoja
Tutkimukset osoittavat, että laadukas ravitsemus ja tasainen syöminen ovat looginen keino jaksamisen ja työkyvyn parantamiseen.
– Ja vastaavasti epätasainen syöminen on isoin tekninen syömisongelma. Voi hyvin kysyä, millaiset työhön annettavat voimavarat ovat, jos aterioista ja tauoista ei huolehdita, Laukka muistuttaa.
Laukka työskenteli 20 vuotta paikassa, jossa ei ollut työmaaruokalaa.
– Kyllä siinä tuli ikävä kunnon ruokaa, ja syömisen säännöllisyydestä oli vaikeaa pitää kiinni. Ymmärrän hyvin ihmisten haasteet arjessa, mutta hyvinvointi vaatii konkreettisia tekoja eikä tauoista pidä tinkiä, Laukka sanoo.
Aktiivinen panostaminen aterioihin ja taukoihin lisäävät työhyvinvointia
Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmista taukoihin ja aterioihin kannattaa panostaa. Mitä omalla työpaikalla on tehty säännöllisen syömisen ja taukojen edistämiseksi? Voisiko koko tiimin ottaa mukaan ideoimaan uusia keinoja?
Joillakin työpaikoilla työntekijöille on jo tarjolla terveellisiä välipaloja, esimerkiksi hedelmiä ja puuroaineksia.
– Työnantaja voi kannustaa lounaalle ja osoittaa arvostusta syömistä kohtaan. Yhteisen lounasajan voi varata kalenteriin, palaverien puskuriajoista kalenterissa voi sopia niin kuin tauoistakin, ja voi päättää, ettei ruoan ääressä puhuta työasioita. Näin myös etätyöläiset saavat tukea päiviensä rytmittämiseen, Laukka hymyilee.
Lue myös: Pippa Laukan vinkit työpäivää tukevaan ruokailuun
”Hyvä aamupala rakentaa seuraavan yön unta”
Valkokaulustyössä yksi tyypillinen haaste on lounasähky ja se, että ilta-ateria syödään liian myöhään illalla. Toinen yleinen haaste on syöminen ”välipalasta välipalaan” niin, ettei kunnon ateriaa tule syötyä päivän aikana ollenkaan.
Monet kuitenkin ajattelevat, ettei syöminen ikään kuin kosketa heitä. Syömistä ei tunnisteta ”omaksi”, jos ei ole ylipainoa tai muita terveysongelmia.
– Syöminen koskee ihan kaikkia! Esimerkiksi matala-asteinen tulehdus ja stressi ovat pitkään oireettomia, eikä verikokeissa näy mitään poikkeavia markkereita. Ja silti on joka ilta kaikkensa antanut olo eikä jaksa lähteä sohvaa kauemmas. Syöminen päivän aikana vaikuttaa myös uni-valverytmiin ja sitäkin kautta palautumiseen, Laukka korostaa.
Kiire ja valmistautumattomuus haittaavat syömistä kaikkein eniten. Omaan arkeen sopivia ratkaisuja kannattaakin etsiä avoimin mielin. Joillekin sopii meal prepping, toiset taas helpottavat terveellistä arkikokkausta ruokakassipalvelulla, jossa ainekset ja reseptit tilataan kotiinkuljetuksena verkkokaupasta.
– Kaikkien uusien tapojen opetteleminen vaatii toistoja useita viikkoja. Motivaatio kuitenkin kasvaa hyvästä olosta. Ja väsähdyksen hetkellä voi miettiä, miksi haluaa syödä ravinteikasta ruokaa, miksi urheilee ja miksi menee ajoissa nukkumaan. Jokainen päivä ja ateria antavat mahdollisuuden onnistua, Laukka kannustaa.
