Pauli Forma
johtaja, Työterveyslaitos
Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa työikäisen väestön työkyvyn ja terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.
Työterveyshuollon vaikutukset näkyvät kansallisella tasolla pidempinä työurina, työkyvyttömyyden kustannusten hallintana ja kilpailukykynä.
Työterveyshuolto on pitkäjänteistä yhteistyötä työterveyshuollon palvelutuottajan ja työpaikan välillä. Se kohdistuu työntekijöihin, työpaikkaan ja työyhteisöön. Ehkäisevä työterveyshuolto on lakisääteistä, lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muita palveluja.
Digitalisaatio antaa paljon uusia mahdollisuuksia työterveyshuollon toteuttamiseen. Palvelut on mahdollista muotoilla asiakaslähtöisemmiksi ja sujuvammiksi. Teknologian kehittymisen vuoksi aikaviive esimerkiksi työkykyongelmien havaitsemisen ja toimenpiteiden välillä voi lyhentyä merkittävästi.
Yksilön terveyttä koskevien tietojen vastapainoksi tarvitaan tietoa työstä, sen kuormittavuudesta ja myös työn tekemisen tuomista voimavaroista.
Työkyvyttömyyteen liittyviä riskitekijöitä ja niiden merkitystä työkyvyttömyyden tai sairastumisen näkökulmasta voidaan analysoida uusilla tavoilla ja tehdä oikeanlaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Kiinnostavia avauksia ja mahdollisuuksia on myös tarpeen arvioida kriittisesti. Uudet tavat mitata vaikkapa työvirettä, kuormitusta tai stressiä eivät välttämättä ole yhtä luotettavia, vaikuttavia ja läpinäkyviä kuin tieteellisillä menetelmillä kehitetyt toimintatavat.
Teknologian avulla on helpointa mitata yksilön terveyteen liittyviä asioita, esimerkiksi stressiä, unta, kuormitusta ja palautumista. Työyhteisöön ja työpaikkaan liittyvien tekijöiden mittaaminen, jotka myös vaikuttavat työkykyisyyteen, on sen sijaan vaikeampaa.
Yksilön terveyttä koskevien tietojen vastapainoksi tarvitaan tietoa työstä, sen kuormittavuudesta ja myös työn tekemisen tuomista voimavaroista. Uudenlainen mittaaminen pitää myös integroida työkyvyn tuen muihin järjestelmiin ja toimintatapoihin, jotta esimerkiksi hyvinvointiteknologian tuottama tieto ei jää pelkästään laitteen omistavan työntekijän käyttöön.
Yksi näkökulma työterveysalan kehittämiseen on se, miten saada uudet datalähtöiset ja teknologiaa laajasti hyödyttävät innovaatiot leviämään eri tyyppisten organisaatioiden ja työntekijäryhmien käyttöön.
Uusi teknologia mahdollistaa työn tekemistä koskevan datan analysoinnin ja seuraamisen tavoilla, joille ei tällä hetkellä ole kaikilta osin pelisääntöjä. Siksi on tärkeää, että keskustelua digitaalisesta työterveydestä ja työelämän kehittämisestä käydään työelämän eri osapuolten kesken. Tietosuojasta ja -turvallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Myös itse työelämän kehittäminen siirtyy uuteen ympäristöön ja käyttämään uudenlaisia toimintatapoja. Kansalliselle kehitykselle haitallista on, jos tuotekehitys ja innovaatiot jäävät suurimpien toimijoiden ja heidän yhteistyöverkostonsa sisään. Tarvitaan kansallisen tason alustaa, jolla työterveysalan yhteisiä digiajan kysymyksiä ratkotaan yhteiskehittämistä hyödyntäen.
Kansallisena tavoitteena tulisi olla työterveysalan digitaalisten palvelujen skaalaaminen globaaleille markkinoille.
