Kahdella kielellä vaienneessa maassa puheen voimaa on väheksytty. Nyt kulttuuri on muutoksessa.
Speakersforumin maajohtajan Susanna Suorsan mukaan viimeisinä viitenä vuotena tarinoiden ja ajatustenvaihdon merkitys yksilölle, yrityksille ja yhteiskunnalle on alettu ymmärtää uudella tavalla.
Muutos näkyy luvuissa. Speakersforum on mukana noin kolmessatuhannessa tapahtumassa vuosittain. On avointa ja maksullista, henkilöstö- ja sidosryhmätilaisuuksia, koulutuksia ja kick-offeja. Tuoreehko trendi on tieteen popularisointi. Tutkijat ovat heränneet yhteiskunnalliseen tehtäväänsä – osin rahoitussyistä – ja nousseet kammioistaan.
Teemoista osa on jatkuvasti esillä, osa nousee ajan hengestä.
– Kysyntä ja tarve kohtaavat automaattisesti. Vakioaiheita ovat yksilön ja yhteisön hyvinvointi, jaksaminen ja muutoksenhallinta. Pinnalla ovat intuitio, mielen johtaminen ja paineensieto. Teknologian murroksissa taas esillä ovat alan edelläkävijät, Suorsa kertoo.
Ala on seksikäs, puhujiksi ja juontajiksi on tulijoita. Halutuimmissa esiintyjissä yhdistyvät asiantuntijuus ja oma tarina. Kuten Teemu Arinassa, vuoden 2017 puhujassa, ja Ronja Salmessa, vuoden 2017 juontajassa.
Teknologia-alan sarjayrittäjä ja vuoden puhuja, Teemu Arina, oli ujo ja hiljainen poika
Sosiaalinen media, digitaalisuus, terveydenhuolto, koulutus ja markkinointi ja nyt teemat, joita hän kutsuu ”transhumanistisiksi” – koneoppiminen, tekoäly, biohakkerointi. Arinan repertuaari ei ole kymmenen vuoden aikana polkenut paikallaan.
Jämähtämisen vastainen resepti on selkeä: puhuminen on tapa oppia ja jäsentää omaa ajattelua.
– Pyrin uudistumaan ja kerään uutta materiaalia. Kun minut kutsuu uudelleen, tarina muuttuu. Ammattilainen seuraa aikaansa ja altistaa itseään mukavuusalueen ulkopuolelle, turvallisuus luo maneereja. Jos yleisö nauraa samalle vitsille, sitä on liian helppoa toistaa.
Arina, kirjailija ja yrittäjä, on tullut alalle asia edellä. Suun avaaminen ei ollut luontaista.
– Olin introvertti enkä sosiaalisissa tilanteissa luontevimmillani. Kun ryhdyin 17-vuotiaana sattumusten kautta opettajaksi, sain itseluottamusta. Alku ei ollut helppo.
Nykyisin hän luottaa siihen, että tilanne ja flow kantavat. Materiaali on entistä visuaalisempaa ja turhista sanoista karsittua. Sisältö vaikuttaa muotoon.
Ihmiset kaipaavat ulkopuolisen ajatuksia, mutta he ovat kiireisiä. Huomio on saatava viidessätoista sekunnissa. Muuten alkaa puhelimien räpläys.
– Se mahdollistaa esityksen joustavuuden ja rakentamisen assosiaatioiden kautta. En käsikirjoita, runko on ikään kuin ankkuri, enkä lähetä materiaalia etukäteen. Puheeni riippuu tilanteesta ja yleisöstä. Onnistuneimmat ovat olleet valmistautumattomia.
Tapahtumat heijastavat aikaansa. Yleisön keskittymisjänne on lyhentynyt.
– Ihmiset kaipaavat ulkopuolisen ajatuksia, mutta he ovat kiireisiä. Huomio on saatava viidessätoista sekunnissa. Muuten alkaa puhelimien räpläys. Toinen muutos on julkisuus. Kaikki on tallennettavissa. Yhä tarkemmin onkin mietittävä kasvotusten tapaamisen lisäarvoa, pohtii Arina.
Ronja Salmi: ”Juontaja on tarinankertoja, sanoittaja ja kuvittaja”
Oleellinen osa onnistunutta tilaisuutta on myös juontaja. Ronja Salmen, vuoden 2017 juontajan mukaan työ vertautuu tarinankertojaan.
– Yhtenä tehtävänä on tehdä näkyväksi ja sanoittaa asioita, kertoa ihmisille mitä he ovat kokeneet. Se on palveluammatti, juontaja ei ole tähti. Hän kuljettaa tapahtumaa saumattomasti eteenpäin.
Nykyisin juontaminen jo ymmärretään jatkuvaa työtä vaativaksi taitolajiksi. Salmi katsoo ja analysoi juontokeikkojen tallenteet. Äänensä hän tarkistuttaa vuosittain puheterapeutilla, takana on nuoruuden artikulaatio-ongelma.
Mutta ääni ei vielä tee juontajaa.
– Ei tarvitse olla alan asiantuntija, mutta pitää olla perehtynyt ja termien on oltava tuttuja. Asiakkaan tapaaminen hyvissä ajoin on eduksi. Tällöin voi vaikuttaa rytmityksiin, tulokulmiin ja kysymyksiin. Sitten voi mennä lavalle, reflektoida yleisöä ja käyttää vaikka tilannekomiikkaa. Juontaja ei ole uutistenlukija, kiteyttää Salmi, tuore Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja.
