Osakesijoittajat ovat voineet nauttia kissan päivistä. Helsingin pörssi on noussut vuodessa yli 14 prosenttia ja Yhdysvalloissa S&P 500 -osakeindeksi on noussut yli 18 prosenttia. Hieman pidemmällä aikavälillä, viidessä vuodessa, osakkeet ovat Helsingin pörssissä kivunneet yli 70 prosenttia.
Osakkeiden voittokululle löytyy hyvät perusteet. Pörssiyhtiöiden tuloskunto on parantunut, maailmantalous porskuttaa ja osakkeiden arvostustasot ovat palautuneet pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle finanssikriisin aallonpohjasta.
Osakesijoittajat saavat kiittää myös Super-Mariota eli EKP:n pääjohtajaa Mario Draghia.
Pitkin kuluvaa vuotta on sijoitusammattilaisten keskuudessa seurattu, milloin keskuspankin linja muuttuu.
Yksi keskeinen osakekurssien nousuajuri on nimittäin ollut Euroopan keskuspankin historiallisen kevyt rahapolitiikka. Keskuspankki on painanut ohjauskoron ennätyksellisen alas ja ostanut markkinoilta arvopapereita sekä velkakirjoja peräti 60 miljardilla eurolla kuukausittain. Näillä manöövereillä se on omalta osaltaan varmistanut, että markkinakorot ovat pysyneet poikkeuksellisen alhaalla.
Kun korko on alhaalla, osakesijoittaja kiittää. Korko on osakesijoitusten vaihtoehtoiskustannus. Alhainen korkotaso tarkoittaa siis sitä, etteivät osakkeille vaihtoehtoiset korkosijoitukset ole houkuttelevia sijoituskohteita. Lisäksi alhainen korkotaso laskee yritysten velanhoitokuluja ja nostaa niiden tuloksia.
Pitkin kuluvaa vuotta on sijoitusammattilaisten keskuudessa seurattu, milloin keskuspankin linja muuttuu. Vielä ei ole nähty kuitenkaan selkeitä merkkejä rahapolitiikan käänteestä.
Lokakuussa EKP ilmoitti nimittäin pitävänsä ohjauskorkonsa edelleen nollassa prosentissa. Lainaosto-ohjelmaa keskuspankki kertoi kuitenkin puolittavansa 60 miljardista eurosta 30 miljardiin ensi tammikuusta alkaen jatkuen syyskuuhun. EKP pitää option elvytysohjelman mahdollisesta säätämisestä.
Jos keskuspankki lähtisi selkeästi koronnoston tielle, voisi se olla osakemarkkinoille ikävä signaali. Mitään viitteitä radikaalisti tiukentuvasta rahapolitiikasta ei kuitenkaan ole ilmassa. Niin kauan kuin inflaatio pysyy reippaasti alle keskuspankin asettaman kahden prosentin tavoitteen, ei EKP:lla ole luultavasti kanttia luoda kiilaa euroalueen vihdoinkin vauhdittuneen talouskasvun rattaisiin.
Euroalueella inflaatio on edelleen hämmästyttävän alhainen. Eurostatin mukaan euroalueen inflaatio hidastui lokakuussa 1,4 prosenttiin. Ruuan ja energian hinnasta puhdistettu pohjainflaatio oli vain 1,1 prosenttia.
Super-Mario siis tuskin osakesijoittajan yöunia pilaa.
Lue myös: Osakestrategi Jukka Oksaharju: Digitalisaatio mullistaa perinteisen osakesijoittamisen
Kirjoittaja Jorma Erkkilä on SalkunRakentaja-sivuston päätoimittaja ja perustaja. @Salkunrakentaja
