Raha mielletään usein yksityisasiaksi, vaikka taloudellinen hyvinvointi on olennainen osa työssä jaksamista ja koko työyhteisön hyvinvointia.
– Kun rahahuolet alkavat painaa, ensin kärsivät yöunet, seuraavaksi sekoaa vatsa ja pian aamupalapöydässä kiristyvät ihmissuhteet, kun vastapäätä istuu vaitonainen zombi. Työpaikalla tämä kiukkuinen zombi heikentää työilmapiiriä ja nakertaa yrityskulttuuria kuin norsu sokeria, kuvailee rahataidonvalmentaja ja Varapuu Oy:n perustaja Mikko Sjögren.
Pankkien kyselyiden mukaan jopa 51 prosenttia vastaajista kuluttaa enemmän kun tienaa ja yli 60 prosenttia on säännöllisesti huolissaan raha-asioistaan.
– Tämä tarkoittaa, että kymmenen hengen pöytäseurueessa kuusi on huolissaan, viisi elää yli varojensa, yhdellä on maksuhäiriömerkintä ja yksi on ulosotossa. Jos raha-asioista puhuttaisiin avoimemmin, kulissien ylläpitämiseen ei kuluisi turhaan energiaa. Seuraavan kerran työpaikan kahvitauolla kannattaa katsoa ympärilleen ja muistaa, ettei ole ainoa, jolla on taloushuolia, Sjögren ehdottaa.
Rahataidot ovat olennainen osa työhyvinvointia
Rahatarina syntyy perheen, ympäristön ja kokemusten vaikutuksesta, ja se muovaa suhtautumistamme rahaan. Ymmärtämällä oman rahatarinansa voi alkaa pohtia syitä rahankäyttövalintoihinsa.
Raha-asioissa on paljon samaa kuin painon- tai stressinhallinnassa – tiedämme mitä tulisi tehdä, mutta toimimme silti toisin. Rahatarinan käsittely työhyvinvointipäivillä tarjoaa tilaisuuden tunnistaa omia käyttäytymistapojaan.
– Taloudesta saa helposti harmaan kuittipölynhajuisen ja näppäimistön rapinan sävyttämän Excel-esityksen. Me käsittelemme aihetta tosissaan, mutta emme vakavissaan. Olemmekin saaneet palautetta, että esityksistämme jopa kolmasosa muistuttaa standup-komiikkaa. Kun yleisö nauraa, puolustusmekanismit hellittävät, ja tietoa saadaan salakuljetettua kellarista vintille. Juuri tätä tavoittelemme työhyvinvointipäivien rahavalmennuksissa: kylvetään pieni epäilyn siemen, ja katsotaan, mitä siitä lähtee versomaan, Sjögren kiteyttää.
