Logistiikassa ja tehokkaassa toimitusketjussa jokaisella kuljetusmuodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Lähitulevaisuudessa tehokkaan toimitusketjun yhtälössä aiempaa merkittävämmäksi tekijäksi nousevat kunkin kuljetusvaihtoehdon päästöarvot. Esimerkiksi pitkän matkan kuljetukset voidaan hoitaa sekä meriteitse että rautateitä pitkin, mutta siinä missä yhteen junanvaunuun mahtuu vain joitakin kymmeniä kontteja, suuri valtamerilaiva voi tuoda niitä satamaan kerralla jopa 20 000.
Suomen sisäisessä keskustelussa huomio keskittyy hiilineutraaliuden näkökohdista mielestäni tällä hetkellä liikaa rataverkoston parantamiseen, kun pitäisi merkittävästi enemmän panostaa toimivan tieinfrastruktuurin kunnossapitoon. Sanoisin, että suuressa mittakaavassa kumipyöriltä rautateille siirtyminen ei ole mahdollista – Suomi on harvaan asuttu maa, ja niin raadollista kuin se onkin, edes Helsinki–Oulu-akselille ei ole onnistuttu saamaan rautateitse toimivaa ja kustannustehokasta yhdistettyjen kuljetusten yhteyttä.
Toimitusketjun resilienssi
Päivän polttava puheenaihe on toimitusketjun resilienssi. Hieno termi tarkoittaa sitä, että toimitusketjun eri osaset jatkuvasti parantavat kykyään varautua odottamattomiin tapahtumiin ja toipua niistä nopeasti. Korona-aikana mieliin on palautunut, miten tärkeää raaka-aineiden, komponenttien sekä valmistuotteiden saamisen varmuus on, olipa kyse sitten globaaleista tai lokaaleista toimitusketjuista ja -verkostoista. Yhteiskunnan toiminta lamaantuu, jos tavara ei pääse kulkemaan.
Verkkokaupan suosio kasvaa
On selvää, että sekä automaatio että robotiikka yleistyvät tulevaisuudessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että yritysten tehdessä tähän liittyviä päätöksiä toiminnasta pitää löytyä myös liiketaloudellinen pihvi. Yksi tulevaisuuden kasvava trendi on myös verkkokaupan suosion jatkuva lisääntyminen. Suomessa kotiovelle toimittamisen haasteena on edelleen sen kalleus. Pidän parhaimpana ratkaisuna sitä, että kuluttaja itse noutaa verkko-ostoksensa hänelle parhaiten sopivana ajankohtana myymälästä tai osoitetusta toimituspisteestä.
Myös droonien mahdollisuutta toimitusketjussa on väläytelty, mutta ne taitavat soveltua parhaiten kuvaus- ja valvontatehtäviin. 3D-tulostuksesta ja sen vaikutuksista toimitusketjuihin on myös hypetetty paljon, toistaiseksi 3D-tulostus on kuitenkin tiettyihin erityistapauksiin soveltuva tuotantomenetelmä. Teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä mahdollisuuksia tulee kuitenkin jatkuvasti enemmän.
Artikkelin kirjoittaja Markku Henttinen toimii Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimitusjohtajana.
