Kirjoittaja Pekka Aaltonen toimii Logistiikkayritysten Liitto ry:n toimitusjohtajana.
Kuluttajien tekemien verkko-ostosten arvo oli 11 prosenttia verrattuna koko suomalaiseen vähittäiskauppaan. Emme puhu enää marginaalisesta toiminnasta. Päivittäistavaroiden verkkokauppa kasvoi 88 prosenttia ollen tosin edelleen alle puoli prosenttia koko päivittäistavarakaupasta.
Verkkokauppa on logistiikan suurin muutosvoima. Se lisää varsinkin jakelua, koska yhden kaupan tai tukun sijasta toimitetaan suoraan kuluttajille. Pakettiliikenne onkin kasvanut ja esimerkiksi Postin B2C pakettien määrä kasvoi 12 prosenttia vuonna 2017. Nykyiset logistiikkajärjestelmät rakentuvat pitkälti B2B malliin, jossa vastaanottaja ja lähettäjä ovat arkipäivisin paikalla kello 8-16. Onkin osoittautunut, että kuluttajien kohdalla paras ratkaisu ei aina ole toimittaa kotiin, vaan esimerkiksi pakettiautomaatit ja noutopisteverkostot kasvattavat kuluttajien suosioita.
Alamme tarvitsee samoja moniosaajia kuin muutkin toimialat.
Kuluttajat haluavat varmoja, nopeita ja edullisia toimituksia. On mahdoton yhtälö toteuttaa kaikkea yhtä aikaa, mutta logistiikkapalvelusektori etsii uusia ratkaisuja lähestyä noita toiveita. Kaiken edellytyksenä on digitaalisuus. Käytännössä verkkokaupassa kaikki tieto niin tuotteesta kuin toimituksista tulee olla digitaalisessa helposti hyödynnettävässä muodossa, jotta uusia innovaatioita voidaan hyödyntää nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Autonomisista ajoneuvoista puhutaan paljon, mutta automaatio varastoissa ja terminaaleissa etenee nopeammin. Tekoälyn käyttö lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Esimerkiksi kasvavat pilkkoutuvat tavaravirrat sisältävät valtavia tietomääriä, joiden hyödyntämisessä koneäly on ihmistä parempi.
Lue myös: Varastoinnin ulkoistamisen hyödyt selviävät laskemalla
Tietoturvallisuusosaamiseen on panostettava
Lisääntyvän digitaalisuuden huolena on tietoturvallisuus. Logistiikka-ala ei suinkaan ole tästä poikkeus. Viime vuonna haittaohjelma aiheutti muun muassa varustamotoimintaa harrastavalle A.P. Møller-Mærskille satojen miljoonien eurojen tappiot. Tietoturvallisuusosaamiseen on panostettava ja oltava mukana kilpajuoksussa, jotta hakkerit ja vastaavat eivät saa etumatkaa.
Vaikka digitalisaation ja automaation arvioidaan korvaavan nykyisiä työpaikkoja, niin Maailmanpankki, DHL ja useat tutkimukset ennustavat samaa: logistiikkasektori tarvitsee globaalisti yli miljoona työntekijää lisää seuraavien viiden vuoden kuluessa. Vaikka jotain työtä vähenee, niin uutta syntyy. Tavaraliikenteen kuljettajien saatavuus on heikentynyt nopeasti viimeisen vuoden aikana ja kehitys näyttää jatkuvan. Digitalisaation vuoksi osaaminen nousee yhä tärkeämmäksi. Se ei tarkoita yksistään sitä, että tarvitaan data-analyytikkoja ja tekoälykehittäjiä, vaan uutta osaamista tarvitaan kaikissa logistiikan tehtävissä. Elinikäinen oppiminen on siksi yhä tärkeämpää. Valtiovallalta tarvitaan selkeää lisäpanostusta innovaatiotoimintaan ja koulutukseen. Alamme tarvitsee samoja moniosaajia kuin muutkin toimialat.
Logistiikka-ala elää jännittävää aikaa. Uhkakuvia piirretään taivaalle. Mielestäni elämme kuitenkin kiehtovaa aikaa. Paljon muuttuu ja paljon uusia mahdollisuuksia syntyy ja logistiikka on keskeinen mahdollistaja.
