Satamien kautta maahamme saapuu suuri osa päivittäiskauppatavaroista kuten ruokatarvikkeista ja elektroniikasta. Tämän lisäksi satamissa kulkee raaka-aineita ja energian tuotannossa tarvittavia aineita. Logistiikan solmukohtien ja satamien on hyvä olla lähellä asiakkaita, jotta kuljetukset pysyvät kohtuullisina niin kustannuksiltaan kuin hiilijalanjäljeltäänkin.
– Kaupungeissa rannat haluttaisiin täysin asukkaiden käyttöön, mutta ilman satamia olemme pulassa. Ne ovat huoltovarmuudelle elintärkeitä ja ehdoton toimintaedellytys teollisuudelle, joka luo meille paljon hyvinvointia. Pelkät palvelut eivät riitä, koska kotimarkkinamme ei ole Yhdysvaltojen kokoluokkaa, sanoo rahtiliiketoimintajohtaja Jukka Kallio Helsingin Satamasta.
Satamat ovat huoltovarmuuden akilleenkantapää
– Viime sotien aikaan Suomea huollettiin Petsamosta Liinahamarin sataman kautta. Sitä vaihtoehtoa ei enää ole eli on turvattava nykyisten satamien toimintakyky, Kallio toteaa.
Energiakriisissä satamat varautuvat kantaverkon pitkiin toimintahäiriöihin ja hybridiuhkiin. Tunnin parin sähkökatko ei ole ongelma, mutta laajemmassa häiriössä on pakko priorisoida.
– Vuosaaressa käy päivittäin 2000 rekkaa ja niiden vastaanotto on pitkälti digitaalista. Ilman sähköä kumipyöräliikenne jatkuu ennallaan, mutta kontit pysähtyvät, koska nostureiden vaatimat tehot ovat valtavia emmekä voi investoida niin suureen varakapasiteettiin, Kallio kuvailee.
Jos esimerkiksi kyberhyökkäys katkaisisi rahdin digitaalisen polun, edessä olisi massiivinen määrä kuljetusten käsittelyä ilman papereita ja lisätyövoimaa.
– Vuonna 2022 Helsingin sataman kautta kulki rahtia 15 miljoonaa tonnia, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Joten olipa häiriö mikä hyvänsä: lakko, tehtaiden alasajo Aasiassa, sähkökatko tai kyberhyökkäys, on sen vaikutus yhteiskunnallemme potentiaalisesti todella iso, Kallio muistuttaa.
