Liikematkustajalle lentäminen ei aina ole valinta, vaan olosuhteiden sanelema pakko.
Ilmastoahdistus ja lentohäpeä ovat termejä, jotka ovat hiipineet nykykieleemme ja joihin törmää uutisvirrassa päivittäin.
Kun puhutaan liikkumisesta ja kestävästä kehityksestä, tunteet kiihtyvät nopeasti nollasta sataan. Leimakirves heiluu, faktatieto loistaa usein poissaolollaan ja pahimmaksi syntisäkiksi tunnistetaan yleensä lentomatkustaja.
Tässä joitakin faktoja asiallisen keskustelun pohjaksi:
Fakta 1: Finavian ja kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n tietojen mukaan Suomen lentoliikenneala kuljettaa vuosittain lähes 23 miljoonaa matkustajaa, työllistää 100 000 ihmistä, vastaa yli 3 % osuudesta bruttokansantuotettamme ja maksaa suorina ja välillisinä veroina 2,5 miljardia euroa valtion kassaan.
Fakta 2: Vuonna 2017 globaali lentoliikenne tuotti 2–3 % kaikista ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi: koko globaali lentoala tuottaa vuodessa saman verran päästöjä kuin Saksan valtio (Lähde: Sitra).
Fakta 3: Lentoalan kasvu on nopeaa. Tällä hetkellä vuosivauhti on noin 5 %, mikä tarkoittaa alan lähes kaksinkertaistuvan seuraavien 15 vuoden aikana.
Fakta 4: Toimiva lentoliikenne ja hyvät yhteydet maailmalle ovat Suomen kilpailukyvyn perusedellytys. Maantieteellisestä asemastamme johtuen lentäminen on useimmiten tarkoituksenmukaisin tapa päästä maailmalle myymään ja ylläpitämään tuotteitamme ja palvelujamme.
Fakta 5: Ilmaston lämpeneminen on saatava pysähtymään, tai yllämainituilla faktoilla ei ole merkitystä.
Onko löydettävissä seikkoja, jotka huomioonottaen liikematkustaja voi jatkossakin lähteä työmatkalle ylimääräistä syyllisyyttä tuntematta?
EU:ssa lentoyhtiöt ovat jo nyt päästökaupan piirissä. Globaalisti YK:n siviili-ilmailujärjestö ICAO:n jäsenmaat ovat sitoutuneet Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation -päästösopimukseen (CORSIA).
Päästösopimuksen perusteella 80 % lentoliikenteen päästöistä kompensoidaan vuonna 2021 mennessä tavoitteen ollessa 100 % lähivuosien aikana. Vaikka biopolttoaineiden osuus on toistaiseksi vielä vähäinen, uusiutuvien lentopolttoaineiden kehittämiseen panostetaan.
Myös matkustajat voivat vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä. Niin yritykset kuin kuluttajat voivat suosia ostopäätöksissään yhtiöitä, joiden kalusto on uutta, kevyempää ja vähäpäästöisempää. Jäljelle jääviä päästöjä voi kompensoida joko yksilö- tai yritystasolla.
Ympäristökysymykset ovat kansainvälisiä ja myös ratkaisuja tulee etsiä maailmanlaajuisesti, jotta niiden vaikutukset nousevat halutulle tasolle.
Ei siis lakata kokonaan lentämästä, mutta pyritään tekemään vastuullisia päätöksiä ja otetaan valintoja tehdessämme aina myös ympäristöseikat huomioon.
Kirjoittaja Sari Viljamaa on Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA:n toiminnanjohtaja.
Suomen Liikematkayhdistys ry FBTA on liikematkapalveluja ostavien ja niitä elinkeinokseen tarjoavien yritysten järjestö, joka edistää jäsentensä laadukasta ja kustannustehokasta matka- ja kokoushallintoa. Verkostoon kuuluu yli 150 organisaatiota, jotka edustavat sekä yksityistä että julkista sektoria. Lisätiedot: www.fbta.net
