Hyvin suunniteltu myymälä on tilankäytöltään tehokas. Kun hukkatilaa ei ole, neliömetrit tuottavat oikein. Oikea tuotesijoittelu ja järkevät opasteet takaavat, että asiakas löytää tarvitsemansa helposti ja nopeasti.
Myymäläsuunnittelun asiantuntija Susanne Markkanen-Pipoli kertoo, että asiakasymmärrys ja sen pohjalta suunniteltu myymälä ovat ensiarvoisen tärkeitä bisnesnäkökulmasta. Myymälä on saatava vastaamaan kohderyhmän tarpeeseen ja rakentamaan tämän ostokäyttäytymistä tukeva kaupallisesti vetovoimainen ja toimiva miljöö.
– Retail is detail. Kaikki yksityiskohdat ovat tärkeitä ja viestivät palveluntarjoajasta sekä brändistä. On tärkeää nähdä myymälä kokonaisvaltaisena näyteikkunoista ja sisääntulosta aina perimmäiseen nurkkaan asti, sillä kokonaisuus vaikuttaa ostotunnelmaan, vakuuttaa Markkanen-Pipoli, joka on kirjoittanut muun muassa tietokirjan myymäläympäristöistä elämysten tuottajana.
Myymälän elämyksellisyys on puoli ostosta
– Ei ole yhdentekevää minkälainen on seinän väri tai lattiapinta puhumattakaan taustalla soivasta musiikista, tietää Markkanen-Pipoli ja näkee, että kaiken pitää paitsi sopia yhteen ja ”puhua samaa kieltä” myös ennen kaikkea kertoa brändistä sekä palveluista tai tuotteista halutulla tavalla, jotta miljöö puhuttelee ja kiinnostaa kohderyhmää.
– Puhumme elämystaloudesta, jossa kulutuksen kohteena on itse kaupassa käynti eikä niinkään ostettava tuote. Kaupalliset tilat toimivat parhaimmassa tapauksessa helposti lähestyttävinä miljöinä, joihin ajaudutaan sisälle ilman ostoaikomusta, mutta lähdetään pois ostoksen kera, hän sanoo.
Verkkokaupankin aikana kuluttajat osoittavat yhä luottamusta ja halua asioida kivijalkamyymälöissä. Juuri elämyksellisyyden korostuminen vaikuttaa siihen, että kivijalkamyymälöiden halutaan erottuvan nettikaupoista tarjoamalla käsin kosketeltavia kokemuksia, eri aisteja puhuttelevia ja stimuloivia elämyksiä.
– Online- ja offline-shoppailu eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan ne tulisi nähdä toisiaan täydentävinä. Puhuisinkin mieluummin monikanavaisuudesta ja näiden kahden saumattoman yhteistyön rakentamisesta. Parhaimmillaan verkkokauppa ja myymälä tukevat toisiaan ja lisäävät myyntiä molemmissa päissä, Markkanen-Pipoli toteaa.
– Myymälä voi toimia elämyskeitaana, jossa fiilistellään ja kokeillaan tuotteita, mutta sitten itse ”oma” tuote tilataan vaikka kivijalkaliikkeen nettisivuilta.
Vastuullisuus ja osallistaminen näkyvät myymäläsuunnittelussa
Myymäläsuunnittelun trendejä jalkautuu kaikkialta ympäröivästä kulttuuristamme, maailman tapahtumista ja globaaleista megatrendeistä. Juuri nyt muun muassa hyvinvointi, tuoreus, aitous ja puhtaus korostuvat yhä enemmän paitsi myytävissä tuotteissa myös myymälärakenteissa ja sisustuksessa. Markkanen-Pipoli vahvistaa, että tavoitteena on palvella kuluttajan tarvetta voida hyvin ja mukailla yleistä wellbeing-trendiä monella tasolla:
– Myymälät ovat parhaimmillaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, näyttämöitä. Kuluttajan voi nähdä pääroolissa, kun esimerkiksi kodinkoneliikkeessä asiakas pääsee itse kokeilemaan, miten uuni toimii leipomalla pipareita.
– Ruokakaupat järjestävät lisäksi sinkkuiltoja, urheilukauppa juoksuretken maastoon, muotiliikkeessä on after work -bileet, Markkanen-Pipoli listaa tapoja, joilla myymälät vahvistavat läsnäoloaan kuluttajan arjessa.
