“I have not failed. I’ve just found 10 000 ways that won’t work”, sanoi aikansa johtava innovaattori Thomas A. Edison sata vuotta sitten. Samaa periksiantamatonta asennetta tarvitsemme tänään.
Nopeaan, jopa erittäin nopeaan kasvuun kykenevien nuorten yritysten määrä on lisääntynyt Suomessa. Piilaakson pitcheissä tai teknologiakonferensseissa yrityksemme eivät häviä kansainvälisille kilpailijoilleen. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen.
Mistä sitten johtuu, että joskus pitkään hiottu tuote ei menekään kaupaksi? Asiaa on parasta lähteä kysymään suoraan asiakkaalta – mitä nopeammin sen parempi – ja mieluiten ennen kuin on poltettu omia tai muiden rahoja tuotteen kehittämiseen.
Tanssissa nopeaa suunnanvaihtoa kutsutaan pivotiksi. Kasvuyritysmaailmassa pivotoinnilla tarkoitetaan toiminnan suunnan muutosta, liiketoimintamallin tai tuotteen äkkikäännöstä, joka tehdään tilanteessa, jossa todetaan, ettei vanha toimi.
Maailma on täynnä asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan, mitä vain pyydetään, kunhan tuote ja tarjoama ovat kohdallaan. Mutta kuinka valmiita olemme muuttamaan ajatusmallejamme, ottamaan uudenlaista riskiä ja löytämään heidät?
Menestyvän tuotteen tai palvelun pitää ylittää asiakkaan odotukset. Ei riitä, että asiakas on tyytyväinen. Hänen pitää olla myös innostunut, koska saa jotain, mitä ei osannut edes haluta tuotteen tai palvelun hankkiessaan. Asiakkaina emme vaadi maailman parasta, vaan oikein paketoituna jotain, joka helpottaa työtämme ja ratkaisee ongelmamme.
Pirkanmaan kovimmaksi kasvuyritykseksi valittu Framery on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut asiakkaan odotusten ylittämisessä kansainvälisillä markkinoilla. Yrityksen suunnittelema toimistotiloihin sopiva puhelinkoppi voisi olla pelkkä äänieristetty tila, mutta muotoilu ja tarkkaan mietityt yksityiskohdat tekevät siitä menestyvän vientituotteen.
Silloin kun suuntaa pitää vaihtaa, rahaakin merkittävämpi apu voi olla keskustelu toisen yrittäjän, pääomasijoittajan tai jopa virkamiehen kanssa.
Kasvuyrityksille on tarjolla monenlaisia neuvoja ja neuvonantajia. Kaikkia ohjeita ei ehkä kannata noudattaa, mutta kaikkia kannattaa kuunnella. Kuunteleminen ja muilta oppiminen ovat yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia. Startup-yrittäjät ovat kuvanneet pääomasijoittajien kanssa käytyjä keskusteluja ilmaiseksi maailmanluokan konsulttiavuksi, vaikka pääomasijoittaja ei sijoittaisikaan yhtiöön.
Kasvuyrityksen ytimessä on oikeanlainen hallitus, jolla on halua ja kykyä vuorovaikutukseen ja joka pystyy seuraamaan markkinoiden muutosta herkällä korvalla. Ulkopuolinen neuvonantaja voi olla omassa roolissaan osa yrityksen tiimiä hallituksen ja omistajien rinnalla.
Parhaimmillaan neuvonantaja tuo markkina-alueiden sisäpiiritietoa ja kokemusta sekä avaa ovia verkostoihin, joihin muuten ei olisi pääsyä. Yrityksen kannattaa hakea kumppaneita sekä läheltä operatiivisiin toimiin että kontakteja markkina-alueilta osaamista tuomaan. Hallitusta, coachaajia ja neuvonantajia tulee myös muistaa päivittää yrityksen tilanteen kehittyessä.
Kotitehtäviä ennen kansainvälistymistä riittää, ja niitä kannattaa tehdä ennakkoon niin paljon kuin mahdollista. Ja jos kaikki ei mene ihan niin kuin on suunniteltu, ei se mitään. Epäonnistuminen on ok, varsinkin jos sen korjaa nopeasti.
Kirjoittaja Jukka Häyrynen toimii Innovaatiorahoituskeskus Tekesin startup-yritykset osaston johtajana.
