Hotelli- ja ravintolatoimiala on päässyt vihdoinkin kasvu-uralle. Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut toimialoille vaikea. Kustannukset ovat kasvaneet rajusti, mutta palvelujen kysyntä ei ennen vuotta 2016.
Tämä on johtanut yritysten kannattavuuden merkittävään heikkenemiseen. Toimialojen palvelujen kysyntä saavuttaa finanssikriisiä edeltäneen palvelujen kysynnän tason todennäköisesti ensi vuoden aikana.
Hotelli- ja ravintola-alan nousun takana on kaksi merkittävää tekijää. Suomi kaupungistuu vauhdilla ja kaupunkeihin muuttavat nuoret aikuiset käyvät ahkerasti ravintoloissa syömässä. Matala korkotaso on tukenut tätä kehitystä. Toisaalta muuttotappiopaikkakunnilla tilanne on päinvastainen.
Alkoholin anniskelu sen sijaan jatkaa jo 20 vuotta kestänyttä laskuaan. Baltian maiden alkoholin hintataso on liian kova pala purtavaksi meidän vero- ja kustannustasollamme. Baltian maista tuodaan lähes kaksi kertaa niin paljon alkoholia kuin kaikissa Suomen ravintoloissa nautitaan. Eikä tilannetta helpota eduskunnassa käsittelyssä oleva alkoholijuomaveron korotus 100 miljoonalla eurolla. Ravintola-annosten hinnat ovat korkeita. Pelkästään verojen osuus alkoholiannoksen hinnassa on yli 30 prosenttia. Anniskelukulutuksen vahvistaminen edellyttää arvonlisäveron alentamista samalla tasolle 14 prosenttiin ravintolaruoan kanssa.
Toimialan kasvu on tuonut myös huolen ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydestä.
Toinen ilon aihe on ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkustamisen kasvu. Pääkaupunkiseutu ja Lappi vetävät ulkomaalaisia matkailijoita. Ilahduttavasti lentoyhteydet Helsingistä ja Euroopan suurista kaupungeista Lappiin ovat parantuneet. Saavutettavuuden jatkuva parantuminen on matkailumme kasvun elinehto.
Matkailupalvelumme ovat myös korkealaatuisia ja henkilökunnan palveluasenne Euroopan parasta. Tästä on hyvänä osoituksena TCI Research –tutkimuslaitoksen 75 000 kansainvälisen matkailijan piirissä viime keväänä tekemä kysely eurooppalaisen hotelli- ja ravintola-alan kilpailukyvystä. Matkailijat arvioivat Suomen ravintolahenkilökunnan asiakasystävällisyyden Euroopan parhaaksi yhdessä kyproslaisten kanssa ja hotellihenkilökunnan kolmanneksi parhaaksi Norjan ja Ruotsin jälkeen.
Toimialan kasvu on tuonut myös huolen ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydestä. Siitä on muodostumassa toimialan kasvun este. Toimialalla on töitä tarjolla, mutta samanaikaisesti pelkästään Uudellamaalla on tuhansia ravintola-alan työntekijöitä työttömänä. Kannustinloukkujen ja kohtaanto-ongelman ratkaiseminen on välttämätöntä paitsi hyvinvointivaltion rahoituksen myös toimialamme kasvun kannalta. Hotelli- ja ravintola-alan verotusta tulisi keventää ja lainsäädäntöbyrokratiaa purkaa.
Uusia hotelleja ja kylpylöitä rakennetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uusia ravintoloita aukeaa jatkuvasti. Kilpailu alalla kiristyy, mutta asiakkaille on tarjolla yhä parempia ja monipuolisempia palveluja. Matkailu- ja ravintola-alalla on kaikki edellytykset nousta yhdeksi Suomen tärkeimmistä toimialoista tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Timo Lappi on Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja.
