Työympäristöjohtaminen on merkittävä liiketoiminnan kehittämisen väline. Johtamisella voidaan vaikuttaa työympäristöresurssien laatuun ja niiden älykkääseen hyödyntämiseen käytännössä.
– Työympäristöjohtaminen yhdistää toimitilajohdon, ICT:n, henkilöstöjohdon ja viestinnän ja sen tulisi olla myös ylimmän johdon agendalla, sanoo RAKLI ry:n Toimitilat-toimialan johtaja Mikko Östring.
Työympäristöä osattava hyödyntää oikein
Työympäristöjohtamisen haasteena on mahdollistaa ja kehittää puitteita muuttuvalle työlle ja vuorovaikutukselle organisaatioiden jatkuvan muutoksen keskellä.
– Ei riitä, että mahdollistetaan parhaat organisaatio- ja johtamismallit ja tarjotaan parhaat työvälineet ja tilat. Organisaation on käytännössä osattava hyödyntää näitä parhaalla mahdollisella tavalla. HR:n ja viestinnän roolit korostuvat, koska kyseessä on jatkuvan muutoksen tila. Mitä suurempi organisaatio on kyseessä, sitä tärkeämpää on, että työympäristön johtaminen on vastuutettu.
Edelläkävijät ymmärtävät, mitä tilassa tapahtuu ja osaavat luoda muutokselle puitteet hyödyntäen tietoa ja teknologiaa.
Kehitys näkyy alan palvelumarkkinassa: työympäristökonsulteille on lisääntyvä tarve, työympäristöjä tarjotaan palveluna ja yhteisöllisen työn co-working –tilat lisääntyvät.
– Sijoittajan kannalta keskeinen kysymys on se, miten tarjotaan se tila, jonne käyttäjät ”jonottavat”. Edelläkävijät ymmärtävät, mitä tilassa tapahtuu ja osaavat luoda muutokselle puitteet hyödyntäen tietoa ja teknologiaa.
Vuorovaikutus vauhdittaa innovaatiota
Parhaimmillaan työympäristö toimii johtamisen välineenä tukien organisaation itseohjautuvuutta.
– Organisaation täytyy tiedostaa työprofiilit, eri työn tekemisen tilanteet ja miten näitä voidaan tukea erilaisilla työtavoilla, tiloilla ja työvälineillä. Vuorovaikutus, tiedolla johtaminen ja käyttäjäkokemus korostuvat. Työympäristöillä myös houkutellaan osaajia ja rakennetaan brändiä sekä käyttäjä- ja asiakaskokemusta, Östring sanoo.
Ydinliiketoiminnan kehitykselle keskeistä ovat innovaatiot, joita vuorovaikutus ja yhteisöllisyys tukevat.
Työn ja työympäristöjen muuttuessa perinteisen toimistotilan ja toimistoalueiden tarve vähenee merkittävästi. Tilojen käyttötarkoituksia on laajennettava ja kaupunkeja muokattava monikäyttöisemmäksi. Sekoittuneet toiminnot luovat sosiaalista tiheyttä, synergioita, vuorovaikutusta, tukevat innovaatioita ja lisäävät arjen sujuvuutta.
– Kun työ on riippumatonta, ajasta ja paikasta, tulee työympäristöistä yhä enemmän kohtaamispaikkoja, joihin tullaan vuorovaikuttamaan ja tekemään yhteistyötä. Yhteisöllisyys ja merkityksellisyys palvelevat suuresti myös hyvinvointia, Östring summaa.
