Johtajuus muuttuu tekemisen ja oman oivalluksen kautta siitä, että uudet tavat ovat vanhoja paremmat. Muutos tapahtuu organisaation arjessa, siksi oppimisen tulee tapahtua kiinni työssä.
Johtamisen konsultti ja valmentaja Aki Ahlroth uskoo vahvasti siihen, että suomalainen johtaja vastaa edelleen pohjimmiltaan perisuomalaisia ihanteitamme, kuten rehellisyyttä, sinnikkyyttä ja nöyryyttä. Suomalaisessa johtamiskulttuurissa näkyy hänen mukaansa myös voimakas prosessijohtamisen perinne, mikä tarkoittaa, että organisaatiossa pyritään minimoimaan inhimillisen virheen mahdollisuus omassa johtamisessa.
– Olemme siis aiempien organisaatio- ja johtamiskulttuuriemme tuotteita hyvine ja huonoine puolineen, toteaa Ahlroth.
– Yksi keskeinen ongelma on, että kiinnitämme liian vähän huomiota ihmisten johtamiseen, eikä keskustelua ihmiskäsityksen tärkeydestä käydä. Päätökset perustellaan liian usein numeroilla ja numeeristen saavutusten perusteella arvioidaan myös johtajan onnistuminen tehtävässään.
Osaamisen kehittämisessä huomionarvoista onkin se, että suomalaisissa korkeakouluissa asiajohtaminen on edelleen etusijalla ihmisen johtamiseen verrattuna. Ahlroth pitää erittäin tärkeänä sen ymmärtämistä, että tulevaisuudessa johtaminen ei voi tapahtua ihmisten kustannuksella.
– Jos näin edelleen tapahtuisi, parhaat talentit ja milleniaalit* suurella varmuudella jättäisivät tällä tavalla johdetun organisaation.
Hyväksi johtajaksi ei tulla tasapäistävän luennoinnin avulla
Oleellinen seikka uusien johtamistaitojen omaksumisessa on, että kehittämistarpeen on tultava omasta halusta, ei ulkopuolelta saneltuna. Kehittämiselle pitää löytyä lisäksi organisaation ylimmän johdon tinkimätön sitoutuminen.
– Koulutuspäivät, joissa johtajat ja esimiehet kerääntyvät seminaarisaliin kuuntelemaan kuinka johtamisen tulee tapahtua, ovat täysin menneen talven lumia. Konsultitkaan eivät voi tarjota valmiita, mukamas parhaita johtamisen ratkaisuja, parahtaa Ahlroth.
Sen sijaan yksilöllisistä tarpeista lähtevä coaching, vertaistuki sekä poikkitieteelliset verkostot, joissa tullaan omista siiloista ulos jakamaan omaa ja vastaanottamaan uutta osaamista vievät johtamistaidoissa eteenpäin.
– Johtajat tarvitsevat ikään kuin rinnalla kulkijoita, jolloin he yhdessä konsultin kanssa pyrkivät löytämään parhaat ratkaisut. Käänteinen mentorointi sekä uusien johtamismallien rohkea kokeilu, jossa altistutaan virheen tekemisen mahdollisuudelle, opettavat uuteen ajatteluun, sanoo Ahlroth asiantuntevasti.
– Isot organisaatiot ottavat nyt oppia myös start up -yrityksiltä siitä, kuinka uudenlaista ajattelua rakennetaan. Parhaat organisaatiot ovat perustaneet esimerkiksi millenialboardeja eli organisaation johto tapaa säännöllisesti milleniaaleista koostuvia ryhmiä saadakseen tietää, miltä maailma heidän silmissään näyttää ja minkälaista johtamista he kokevat tarvitsevansa, hän jatkaa.
