Kun vielä palkkakin on kilpailukykyinen ja tehtävät ovat työmaasta riippuen vaihtelevia, ollaan lähes unelmatyön äärellä.
Juha-Pekka Kotilainen, nykyinen Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oy:n toimitusjohtaja, oli päättänyt suunnata ihan toiselle alalle. Kauppakorkeakouluopintojen loppuvaiheessa hän käänsi kuitenkin kelkkansa ja päätti lähteä mukaan perheyrityksen toimintaan.
Työn ohessa hän suoritti rakennusmestaritutkinnon (AMK) monimuoto-opiskeluna, sillä hän huomasi, että pienessä infra-alan yrityksessä tarvitaan rakennusalan tutkintoa, jotta vastaavan työnjohtajan tehtävät voi tehdä hyvin.
– Itseäni infra-ala kiinnostaa ja uskon tekeväni tällä alalla koko työurani. Jatkuva koulutus takaa ajan hermoilla pysymisen, olen parhaillaankin työn ohella tuotantojohdon kurssilla, Kotilainen kertoo ja suunnittelee pian alkavaa uuden alavesisäiliön rakentamista käytössä olevaan vesilaitokseen Hirvensalmella:
– Kunta pyrkii parantamaan ja turvaamaan vedenjakelua, ja hankkeella tuplataan vesikapasiteetti pienen vesilaitoksen sisällä. Siitä tulee kiinnostava projekti, hän sanoo innostuneesti.
Itseäni infra-ala kiinnostaa ja uskon tekeväni tällä alalla koko työurani. Jatkuva koulutus takaa ajan hermoilla pysymisen.
Vesihuolto ja kunnallistekniikka, johon Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oy on erikoistunut, on melko kapea markkina Itä-Suomessa, eikä siihen kouluteta paljon osaajia. Siksi ammattilaiset ovat melko harvassa. Nousukausi on alkamassa, mutta suuret kasvukeskukset houkuttelevat työntekijöitä enemmän.
– Ala kehittyy jatkuvasti, eivätkä työt ole missään vaiheessa häviämässä. Alueelliset painotukset elävät ja muuttuvat, mutta infrarakentamista tarvitaan myös maakunnissa. Itä-Suomi on suurimpien kasvukeskuksien ulkopuolella, siksi nykyisen henkilökunnan säilyttäminen ja uusien osaavien työntekijöiden saaminen ei aina ole ollut helppoa, toteaa Kotilainen.
– Jos yrityksen kasvu on nyt suunnitelmissa, voi henkilöstön saaminen olla haastavaa. Esimerkiksi työpäällikön tehtäviin meillä on ollut jatkuvasti haku päällä.
Infra-ala on hiljainen puurtaja, mutta ilman sitä ei yhteiskuntaa rakenneta
– Nyt puuhataan Tallinnan tunnelia ja keskustellaan Jäämeren radan rakentamisesta ja arktisen alueen kehittämisestä. Tällöin infra-ala tulee vetämään Suomea tulevina vuosikymmeninä, ja alalla työskentelevät ovat osaltaan rakentamassa jotain suurta, Kotilainen kertoo.
Infra-alalla työtehtävät ovat melko itsenäisiä ja vastuuta voi saada halutessaan nopeastikin.
Erilaisia perusosaamistarpeita on paljon, mutta lisäksi ala tarjoaa – ja edellyttää – jatkuvaa uuden oppimista ja ammattitaidon kehittämistä. Digitalisaatio kehittyy infra-alalla vauhdilla, ja koneohjaus tekee työstä huomattavasti erilaista kuin aiemmin. Vaikka työ tehdään edelleen työmaalla, työ on aika high techiä.
Lue myös: Työn murros haastaa meidät kaikki kehittämään osaamistaan
– Tällä hetkellä kysyntää on erityisesti koneiden käyttötaidoille. Tarjolla on myös insinööritason tuotanto- ja suunnittelupuolella olevia työmaajohtotehtäviä sekä tietomallinnusta, luettelee Tuukka Liukko Infra ry:n toiminnanjohtaja Kaakkois-Suomessa.
Alalla hyödynnetään nykyaikaisia oppimismenetelmiä sekä tietomallinnusta ja 3D-koneohjausta. Koneiden ja laitteiden hankinta oppilaitoksille on kallista, joten pienille oppilasmäärille niitä ei ole kannattavaa hankkia. Liukko näkeekin koulutuksen tarjonnassa melko ison osaamisvajeen.
– Täydennys- ja muuntokoulutus on hyvä väylä, jolla pyritään vastaamaan työntekijöiden saamiseen, hän sanoo.
