Työntekijän hyvinvointi on monitahoinen kokonaisuus, jonka hallinta on kaikille esimiehille suuri haaste. Esimiestyössä on tärkeää uskaltaa puuttua vaikeisiinkin asioihin.
– Uskallus ei ole loukkaamista vaan välittämistä. Keskustelu on johtamisen oleellinen elementti.
Kun työkyvyn ylläpitämisessä on lähtökohtana esimiehen rehellinen itseanalyysi, on mahdollista kuunnella ja tarvittaessa ottaa vastaan apua ulkopuolelta, toteaa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.
Hyvä työkyvyn johtaminen tuo euroja kassaan
Erityisesti asiantuntijatehtävissä olevat äänestävät jaloillaan, eli vaihtavat työpaikkaa työkyvyn säilyttämiseksi. Vaihtuvuus on oire, joka näkyy negatiivisena tuloskehityksenä.
Vain vähän yli puolet työikäisistä pystyy työskentelemään vanhuuseläkeikään saakka, toinen puoli joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutukseen työkyvyn menettämisen takia.
Johtamisen iso haaste onkin se, miten ihmisen pääpollaa huomioidaan.
Elomaa toteaakin työkyvyn säilymisen olevan iso yhteiskunnallinen kysymys.
– Näemme isossa mittakaavassa sen mitä tapahtuu, kun työkykyjohtaminen ei onnistu. Noin puolet työikäisistä henkilöistä eläköityy ennen vanhuuseläkeikää. Varsinkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on valtava, ja heidän keski-ikänsä on vain vähän yli 50 vuotta.
Ennen fyysiset tapaturmat ja sairaudet selittivät ennenaikaista eläköitymistä. Nykyään psykososiaaliset syyt ovat enemmistönä.
– Suomessa työterveyshuolto ja työsuojelu ovat nykyään erittäin hyvällä tasolla. Johtamisen iso haaste onkin se, miten ihmisen pääpollaa huomioidaan, Elomaa toteaa.
Kaikessa johtamisessa ja esimiestoiminnassa tulisikin olennaisena osana olla työkyvyn ylläpitäminen.
– Hyvin usein muun elämän vaikeat tilanteet heijastuvat työhön. Vaikka ongelma olisi työn ulkopuolella, on siihen uskallettava puuttua, jos sen jäljet näkyvät työyhteisössä. Varhaisessa puuttumisessa on kehitytty paljon. Nykyään esimerkiksi alkoholin kohdalla on usein nollatoleranssi.
Työkyvyn johtamiseen saa myös ulkopuolista apua
Esimies voi käyttää monenlaisia työkaluja työkykyjohtamiseen. Elomaa korostaa sitä, että ennen ulkopuoliseen apuun turvautumista on syytä tehdä huolellinen tilanneanalyysi ja miettiä, mitä työolosuhteille voi itse tehdä.
– Esimiehen on pysähdyttävä miettimään, mistä tilanteessa on oikeasti kyse ja missä vika on. Työterveyshuollon aktiivinen konsultointi on äärimmäisen arvokasta.
Kun joudutaan miettimään kuntouttamista tai uudelleen koulutusta, kannattaa apua hakea ulkopuolelta. Elomaa suhtautuu näihin palveluihin myönteisesti, ja muistuttaa, että esimerkiksi eläkevakuuttajilla on paljon yritystä hyödyttävää tietotaitoa tällä alueella.
– Esimerkiksi ammatillinen kuntouttaminen tarjoaa upean mahdollisuuden päästä työnsyrjään taas kiinni. Tähän tarvitaan monen tahon osaavaa yhteistyötä.
Erilaisia työkyvyn edistämiseen suunnattuja palveluita on hyvin saatavilla.
– Tarjolla on esimerkiksi koulutusta, valmennusta ja työyhteisösovittelua. Ulkopuolisen etu on se, että hän on ulkopuolinen. Ehdottomasti suosittelen näitä palveluita käytettäväksi. Työkyvyn ylläpito kannattaa kaikille yhteiskunnan osapuolille, summaa Elomaa.
