Bussikortit, autonavaimet, työpaikkojen kulunvalvontalaitteet ja viime vuosina yleistyneet lähimaksukortit perustuvat kaikki RFID-teknologiaan.
Kirjastoissa lainaaminen ja palauttaminen tapahtuvat sen avulla, mobiililaitteiden pelikonsolit käyttävät sitä hyväkseen ja sen avulla voidaan tunnistaa niin ihmisiä kuin lemmikkejäkin. RFID Lab Finland ry:n teknologiapäällikkö Sami Isomäki luettelee useita arkisia kohteita, joissa jatkuvasti yleistyvä RFID-teknologia on käytössä.
Mikä ihmeen RFID-teknologia? RFID tarkoittaa radiotaajuista etätunnistusta, jossa esimerkiksi tuotteeseen tai bussikorttiin kiinnitetty tunniste voidaan lukea RFID-lukijan avulla. Lukija välittää tiedon taustajärjestelmään, joka osaa tulkita sen. Lukuetäisyys vaihtelee muutamasta sentistä jopa kymmeneen metriin.
Inventaariot sujuvat ja varastojen hyllyt täyttyvät
RFID voi toimia viivakoodien tavoin, mutta sillä on myös huomattavia etuja niihin verrattuna.
– RFID-lukija ei vaadi visuaalista yhteyttä tunnisteeseen, joten se voi lukea useita satoja tunnisteita sekunnissa. Inventaariotilanne nopeutuu dramaattisesti, kun esineitä ei välttämättä tarvitse liikutella ollenkaan, Isomäki selittää.
– Logistiikkakäytössä RFID:tä käytetään tyypillisesti viivakoodimaisesti, mutta RFID:n etuna on se, että tunnisteessa olevaa tietoa voi päivittää. Toinen etu on aitouden tunnistaminen. Viivakoodin voi vaikka printata, mutta RFID ei ole yhtä helposti väärennettävissä, Isomäki jatkaa.
Suomalaisessa yritysmaailmassa RFID:tä käytetään paljon kaupintavarastoissa ja uudelleentilausjärjestelmissä. Varastojen hyllyjen tilanne päivittyy automaattisesti, jolloin tarvittavat täydennykset tulee hoidetuksi ajallaan ja ilman työläitä inventaarioita. Kun täydennystilaus tehdään automaattisesti, se sujuu nopeasti ja virheettömästi.
Anturointi yleistymässä
Isomäki näkee anturoinnin olevan RFID-teknologian merkittävä uusi sovelluskohde.
– RFID-tunniste pystyy mittaamaan jotain asiaa, kuten lämpötilaa tai kosteutta. Tunniste pystyy imemään lukijan lähettämiä radioaaltoja ja muuttamaan ne omaksi toimintaenergiakseen, joten se ei tarvitse paristoja. Siksi tunniste voi olla jonkin asian, kuten seinän, sisäpuolella.
Joskus paristoja kuitenkin käytetään, jolloin tunniste toimii myös ilman lukijan lähettämää signaalia. Isomäki antaa esimerkin käyttökohteesta.
– Silloin tunniste voidaan laittaa vaikka kylmäketjuun, jossa se mittaa pariston avulla lämpötiloja.
RFID tekee esineistä älykkäitä
Suuri osa uusista mobiililaitteista hyödyntää NFC-teknologiaa. NFC:tä hyödyntävä laite voi toimia sekä RFID-tunnisteena että -lukijana.
– NFC puhelimessa on pienikokoinen RFID-lukija. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi siten, että tuotepaketissa on RFID-tunniste, jonka voi helposti lukea puhelimen avulla. Tunniste voi vaikka avata verkkosivun, jossa on tuotteeseen liittyvää lisäinformaatiota. Tällä voidaan lisätä tuotteen arvoa helposti tekemällä siitä älykäs, Isomäki kertoo.
RFID-teknologia on yksi tärkeä osa jatkuvasti kehittyvää esineiden internetiä.
