Tuulienergian tuotannon pääpaino on Suomessa keskittynyt Pohjanmaalle ja Lappiin.
– Pohjois-Pohjanmaalla on lähes 40 prosenttia tähän mennessä rakennetusta kapasiteetista eli noin tuhannesta tuulivoimalasta. Nyt suunnitteilla olevista julkisista hankkeista sinne suuntautuu 41 prosenttia, Pohjanmaalle 14 ja Lappiin 10. Pohjanmaan maakunnissa on kuntia, jotka sanovat, että tänne mahtuu vielä lisääkin, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Tuuli- ja aurinkoenergia ovat laajentaneet energia-alan toimijakenttää ja tehneet alasta heterogeenisempaa. Monet kansainvälisistä toimijoista ovat olleet Suomessa jo kymmenestä viiteentoista vuotta. Lisäksi on perustettu useita kotimaisia uusia tuulivoimayhtiöitä. Energiantuotanto ei ole enää yksin kunnallisten energialaitosten varassa.
Tuulivoimahankkeiden kehittäminen kestää tyypillisesti viidestä kahdeksaan vuotta. Kun erilaiset ympäristövaikutusten arvioinnit ja kunnan kaavoitus on tehty ja rakennuslupa saanut lainvoiman, itse tuulivoimatuotantoalue on nopea rakentaa.
– Suomessa on paljon hyviä paikkoja tuulivoimalle. Itä-Suomi on iso kysymys, jossa on huomioitava puolustusvoimien tarpeet. Uskoisin, että myös merituulivoima tulee lisääntymään voimakkaasti tällä vuosikymmenellä, Mikkonen ennustaa.
Älykkyys auttaa säätämään sähkönkulutusta
– Suomessa sähkö oli pitkään niin halpaa, että vedenkulutuksen tai kodin lämmityksen optimoinnille ei nähty tarvetta. Nyt kun sähkön hinta nousee, kuluttajilla on halu ottaa käyttöön älykkäitä järjestelmiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on toiminut useita kulutusjoustoon erikoistuneita yrityksiä, valitettavasti niistä osa on lopettanut viime vuosina, Mikkonen sanoo.
– Kulutusjousto ei tarkoita sitä, että tupa olisi kylmänä tai kahvi jäisi keittämättä. Kun sähkönkulutusta säädetään älykkäästi, ei asukas huomaa, jos patterit ovat pari tuntia pois päältä. Ohjauksessa voidaan hyödyntää virtuaalivoimalaitoksia ja antaa sähköyhtiöille valta säädellä tuotantoa ja kulutusta tietyissä raameissa. Suurimmat joustot tulevat teollisuudesta, joka optimoi sähkönkulutustaan jatkuvasti, jatkaa Mikkonen.
Halvan sähkön tunnit voi myös hyödyntää vihreän vedyn tai synteettisen metaanin tuotantoon. Power-to-X -teknologia auttaa hyödyntämään hetkittäisesti ylijäävää energiaa ja pienentämään hiilijalanjälkeä niin energian kulutuksessa kuin tuotannossakin.
