EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa uusi yhteiskuntamalli ja talousjärjestelmä, kiertotalous. Projektin vaativuus ei ole vielä uponnut kansakuntien tajuntaan.
– On tosi iso haaste sovittaa kasvavan väestön kasvava hyvinvointi luonnonvarojen rajoihin. Hiilinielujen ja luonnon kannalta suunta on nyt huono eikä kiertotalous ei ole lähelläkään valmista, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä aloittaa.
Korona ja energiakriisi näyttivät, miten äkisti raaka-aineiden ja energian saatavuus voi häiriintyä.
– Poliittisten päättäjien pitäisi myös ymmärtää, että kiertotalous ei synny alati vaihtuvilla hankkeilla ja muotisanoilla.
Yksi suurimmista haasteista on prosessien kehittäminen: miten materiaalit saadaan käytettyä yhä uudestaan niin, että neitseellisten sijaan ne louhitaan omasta infrastruktuurista.
– Materiaalistrategia on kiertotalouden yksi perusedellytys eikä kiertotalous ole osaratkaisu vaan tulevaisuudessa koko talousjärjestelmä. Ilman materiaalistrategiaa kiertotalous ei onnistu.
”Kun fossiilinen energia jää pois, koko talouden palapeli on rakennettava uusiksi”
– Fossiilinen energia on pitkään ollut yhteiskunnan keskeinen pala. Kun se vaihdetaan uusiutuvaan, koko palapeli pitää rakentaa uudelleen. Uusiutuva energia saanti on osin vaihtelevaa ja siihen pitää sopeutua, mikä edellyttää toimintojen perusteellistakin muuttamista.
Uusiutuvat energialähteet eivät kulu, mutta toisaalta kiertotalouteen tarvitaan aiempaa enemmän energiaan.
– Kaivoksesta louhiminen vie vähemmän energiaa kuin raaka-aineen uuttaminen miljoonasta patterista ja toisaalta sähköistäminen vaatii harvinaisia maametalleja. Tarvitsemme uusia kaivoksia, mutta ennen kaikkea materiaalit pitää saada kiertämään tehokkaasti.
On myös hyväksyttävä uusiutuviin liittyvä tuotannon voimakas heilahtelu ja hyödynnettävä nykyistä paremmin hukkalämpöjä.
– Kaiken keskiössä ovat verkot, joissa energiaa voidaan siirtää ja jakaa. Kiinteistön optimointi ei vie pitkälle. Kaupunki jos mikä on energiayhteisö ja Suomessa on jo kaukolämpöjärjestelmiä, joita voi hyödyntää paikallisesti tuotettujen energioiden jakamisalustoina, Leskelä muistuttaa.
