Sähkö yleistyy niin lämmityksessä kuin liikenteessäkin. Lämpöpumput, aurinkopaneelit ja ladattavat autot tarvitsevat sähköä.
– Suurin muutos on asiakkaan siirtyminen pelkästä energian ostajasta myös sähkön tuottajaksi, varastoijaksi ja myyjäksi. Perinteisesti energian tuotanto ja kulutus on ollut yksisuuntaista, tuotettu energia on siirretty putkea tai sähköverkkoa pitkin kulutukseen. Digitalisaatio muuttaa järjestelmän kaksisuuntaiseksi. Tämä tuo energiajärjestelmän tasapainon hallintaan uusia haasteita, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Energiajärjestelmän murros muuttaa toimintatapoja
– Energiajärjestelmän murros ei saa tarkoittaa huonompia järjestelmiä vaan uusia palveluita, varmoja ja hinnaltaan kilpailukykyisiä järjestelmiä, jotka auttavat ratkaisemaan kestävyysongelmia. Iso kuva saattaa kuulostaa tutulta, sillä näitä puheita on kuultu aikaisemminkin. Nyt on yhtäkkiä hypätty maailmaan, jossa fundamentit ovat muuttuneet. Vaikka energian hinta laskisi, hintavaihtelut jäävät vaikuttamaan markkinaan uudella tavalla, Leskelä painottaa.
Energiajärjestelmän murros ei saa tarkoittaa huonompia järjestelmiä vaan uusia palveluita.
Liikenteen sähköistyessä tarvitaan paljon latausinfraa. Miten sitä ohjataan ja hyödynnetään niin, että autojen lataus ei kuormita verkkoa samanaikaisesti? Sähköverkkoa on ohjattava ja säädettävä asiakastarpeesta lähtien, ei niin, että asiakkaan tarvitsee joustaa sen mukaan milloin uusiutuvaa energiaa on saatavilla.
– Kotitalouksien, yritysten ja keskitetyn järjestelmän rajapinnoilla on uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä valtava potentiaali ja innovaatioiden mahdollisuus. Öljykriisi toi aikoinaan isoja muutoksia niin energian tuotantoon kuin rakentamiseenkin. Esimerkiksi Suomessa kehitettiin biopolttoaineiden polttoon maailman johtava leijukerroskattila. Nykyinen kriisi on vielä öljykriisiäkin isompi. Tämäkin synnyttää uusia teknologioita ja käyttäytymismalleja. Mutta tavoitteena pitää olla muutakin kuin pelkkä rahan säästäminen, esimerkiksi parempi sisäilman laatu, kertoo Leskelä.
– Tarvitaan kunnianhimoa: on kehitettävä jotain uutta, joka parantaa elämänlaatua. Katsotaan eteenpäin ja rakennetaan yhdessä jotain innovatiivista. Tarvitaan tunne, että olemme yhdessä mukana talkoissa, eikä säästetä energiaa hammasta puristaen, Leskelä summaa.
