Koko maailmassa noin jopa kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin, pakkaussuunnittelulla on iso osa ruokahävikin pienentämisessä.
Suomessa kuluttajan osuus ruokahävikistä on noin 25 kiloa vuosittain. Tutkimuksen mukaan noin neljäsosassa kotitalouksissa jätteeksi päätyneestä ruoasta hävikin syy liittyy pakkauksiin. Suomessa ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjun aikana noin 70 kiloa henkeä kohden vuosittain.
Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy kuitenkin lähes neljä kertaa enemmän. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä ympäristöä että taloutta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 eurolla vuodessa. Kotitalouksien roskiin heittämä ruoka, 120–160 miljoonaa kiloa, vastaa noin 7800 rekka-autollista ruokaa.
Ruokahävikin minimoimiseksi pakkaus tulee suunnitella siten, että se täyttää kulloisenkin elintarvikkeen osalta tietyt vaatimukset.
– Syyt ruokahävikin syntymiseen ovat hyvin moninaiset, mutta Ruotsissa tehdyn ruokahävikkipäiväkirjatutkimuksen mukaan noin neljäsosassa kotitalouksissa jätteeksi päätyneestä ruoasta hävikin syy liittyy pakkauksiin, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtori Kaisa Grönman sanoo.
Grönman kuvailee onnistuneen pakkaussuunnittelun lähtevän tuotteen asettamien minimivaatimusten tunnistamisesta.
– Mitä aikaisemmassa vaiheessa pakkaussuunnittelu aloitetaan rinnan elintarvikkeen tuotesuunnittelun kanssa, sitä paremmin saadaan ruokahävikki minimoitua koko elintarvikkeen elinkaaren ajalta.
Pakkaus tulee suunnitella kuluttajan tarpeisiin sopivaksi
Pakkaus nähdään usein omana tuotteenaan ja pakkauksen perustoiminnot eli pakatun elintarvikkeen sisältäminen, suojaaminen, jakelu ja esittely, eivät ole aina keskiössä. Grönmanin mukaan pakkaus, joka epäonnistuu jossakin näissä toiminnoissa, johtaa todennäköisesti ruokahävikkiin.
– Ruokahävikin minimoimiseksi pakkaus tulee suunnitella siten, että se täyttää kulloisenkin elintarvikkeen osalta tietyt vaatimukset. Pakkauksen pitää esimerkiksi suojella tuotetta ympäristön kemiallisilta, biologisilta sekä fyysisiltä rasituksilta sekä varmistaa toivottu hyllyikä suunnitellussa lämpötilassa.
Grönman korostaa myös, että pakkauksen täytyy mahdollistaa helppo hyllytys, avaaminen, annostelu, uudelleen sulkeminen ja tyhjentäminen.
– Sen sisällä pitää olla kuluttajan tarpeiden kannalta oikean kokoinen annos. Pakkauksen on oltava hygieeninen eikä se saa sisältää haitta-aineita. Sen koko tuotanto- ja jakeluketju pitää olla mahdollista selvittää.
Oleellista on myös, että pakkaus mahdollistaa tehokkaan tilankäytön oikeassa lämpötilassa niin kuljetuksissa, varastoissa, myymälöissä ja kodeissa. Samalla sen tulee muodostaa yhdessä elintarvikkeen kanssa mahdollisimman pieni kokonaisympäristövaikutus ympäristökuormaa siirtämättä.
