Skip to main content
Etusivu » Tulevaisuuden elintarviketeollisuus » Nouseeko hybridiruoka elintarviketeollisuuden kivijalaksi?
Tulevaisuuden elintarviketeollisuus

Nouseeko hybridiruoka elintarviketeollisuuden kivijalaksi?

Kuvassa VTT:n teollisen biotekniikan ja ruoka-alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund. Kuva: VTT

Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa ravinnosta saatavista proteiineista ja rasvoista on eläinperäisiä, mikä ei ole kestävää terveyden eikä ympäristön näkökulmasta. Hybridiruoka ei kuitenkaan pyri syrjäyttämään eläintuotantoa, vaan tasapainottamaan ja monipuolistamaan ruuantuotantoa yhdistämällä eläinperäisiä raaka-aineita, kuten lihaa, kalaa ja maitoa kasvipohjaisiin ainesosiin, uusiin kasviproteiineihin ja solumaatalouden tuotteisiin.

– Hybridiruoka ei ole uusi ilmiö. Esimerkiksi levitteissä on jo kauan yhdistetty voita ja rypsiöljyjä. Uutta on se, että hybridiruoka mahdollistaa entistä innovatiivisemman yhdistelyn – ei vain perinteisten raaka-aineiden, vaan myös elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, haastavien raaka-aineiden kuten roskakalan sekä solumaatalouden uusien proteiini- ja rasvaratkaisujen kesken. Hybridiruoka ei ole kompromissi kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden välillä, vaan keino parantaa ruuan ympäristöjalanjälkeä ja ravintoarvoja. Uusilla tuotantoteknologioilla voimme hyödyntää aiemmin hukattuja raaka-aineita ja samalla kehittää parempia, kestävämpiä tuotteita, huomauttaa VTT:n teollisen biotekniikan ja ruoka-alueen tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Yksi lupaavimmista kehityssuunnista on solumaatalous, jossa kasvipohjaisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää ravinteina soluviljelmissä. Kasvimateriaaleja voidaan käyttää myös solukasvatuksessa scaffold-tyylisesti tukirakenteina.

Kuluttajien valintoja ohjaavat yhä maku ja hinta

Hybridiruoka säilyttää tutut maut ja valmistustavat samalla kun se tutustuttaa kuluttajat uusiin innovaatioihin.

Elintarviketeollisuudelta uusien ainesosien käyttöönotto ei vaadi suuria investointeja, vaan se voidaan toteuttaa nykyisissä tuotantoketjuissa. Suomessa haasteena on ainesosateollisuuden vähäisyys. Tämä on samalla mahdollisuus: kiertotalouden ratkaisut voivat hyödyntää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja uusien, korkean lisäarvon ainesosien tuotannossa.

– Hybridiruoka tukee kestävää ruuantuotantoa sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan yhdessä tekemisestä. Hybridiruoka tarjoaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös alkutuottajille, Nordlund painottaa.

Next article