Sitran Mari Pantsar rummuttaa kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen nimiin. Tulevaisuuden elintarviketeollisuuden hän näkee nojaavaan yhä voimakkaammin kasviperäisten ja vaihtoehtoisten proteiinien hyödyntämiseen sekä uudistavaan viljelyyn.
– Luonnon monimuotoisuus on asia, jonka merkitystä ei laajalti oikein tunnuta ymmärtävän, Pantsar sanoo.
– Ilmastokriisi on tunnistettu ja sisäistetty, mutta luonnon hätätilaa ei vielä ole juurikaan tiedostettu. Tämä huolestuttaa, sillä jos eliölajit kuolevat sukupuuttoon ja elinympäristöt tuhoutuvat, niitä ei saada takaisin.
Pantsar, joka luotsaa Sitran Kestävyysratkaisut-teemaa, kuvailee suomalaisten kuitenkin arvostavan luontoa. Pyrkimys olisikin, että luonnon merkitys ja kytkös ihmisten elämään ymmärrettäisiin laajalti ja tämä heijastuisi myös käytännön tasolle.
– Luonnon monimuotoisuuden osalta kehityskaari on sama kuin ilmastoasioissa: kun eurot alkavat puhua esimerkiksi kuluttajien valintojen kautta, yrityksissä aletaan laajemmin kehittämään kestäviä tuotteita. Ideaalia olisi saada muutos tapahtumaan positiivisuuden kautta, sillä pakko ei aina ole paras tapa.
Vaihtoehtoiset proteiinit haastavat lihan
Maatalouden suhteen on paljon vaikeita kysymyksiä ratkaistavana. Pantsar sanoo maatalouden hiilineutraalisuuden saavuttamisen olevan haasteellista – asiat ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Yksi jatkuvasti tapetilla oleva aihe on eläintuotanto.
– Uskomme siihen, että jatkossakin tulee olemaan jonkin verran eläintuotantoa ja se voi tukea monimuotoisuutta esimerkiksi laiduntamisen kautta.
Pantsar kuitenkin huomauttaa, että eläinten oikeudet ovat jääneet muiden näkökulmien varjoon.
Raaka-aineet, kuten pavut, kaura tai hamppu, päätyvät yhä useammin kauppojen hyllyille erilaisten tuotteiden muodossa.
– Tähtäin on siirtynyt siihen, että eläinten oikeuksien sijaan eläimistä puhutaan hiilipäästöjen lähteinä. Mielestäni eläinten hyvinvoinnistakin pitäisi puhua avoimesti.
Eläinperäisiä tuotteita ja vanhoja kuluttajatottumuksia haastetaan voimakkaasti kasviproteiinista valmistetuilla tuotteilla. Valinnanvaraa alkaa olla kosolti.
– Tulevaisuudessa vaihtoehtoiset proteiininlähteet tulevat korvaamaan eläinperäisiä tuotteita merkittävästi. Raaka-aineet, kuten pavut, kaura tai hamppu, päätyvät yhä useammin kauppojen hyllyille erilaisten tuotteiden muodossa, hän sanoo.
Uudet vaihtoehtoiset proteiinilähteet ovat myös viennin ja sitä kautta myös kansantalouden kasvun kannalta merkittävä asia.
– Jos haluamme olla maailman markkinoilla myös jatkossa, innovaatioihin tulee kannustaa voimakkaasti. Puhtaassa ympäristössä kestävästi tuotettu ruoka kiinnostaa.
