Borealiksen SPIRIT-ohjelman (Sustainable Plastics Industry Transformation) tavoitteena on irtaantua fossiilisten raaka-aineiden käytöstä, vähentää radikaalisti omia hiilidioksidipäästöjä ja nostaa merkittävästi muovin kierrätysastetta. Näin koko arvoketjun tuotteiden hiilijalanjälki pienenee.
– Tavoitteisiin pääseminen vaatii perustaksi paljon tutkimus- ja kehityspanostuksia koko ekosysteemiltä. Kutsummekin kaikki sidosryhmät mukaan kehittämään aitoa kiertotaloutta, hymyilee Borealiksen kehityspäällikkö Auli Nummila-Pakarinen.
Muovien kiertotalous on sekä haaste että mahdollisuus
Muovi on kevyt, kestävä ja elintarvikkeita hyvin suojaava materiaali. Kierrätyksen kannalta on tärkeää, että muovipakkaus on oikein suunniteltu: muovilajeja on mieluiten vain yksi ja painatukset on tehty vaaleilla väreillä. Pakkausten tulee myös olla helposti tyhjennettäviä.
Kierrätysasteen merkittävä nostaminen edellyttää, että muovijätettä kerätään ja lajitellaan selvästi nykyistä enemmän. Mekaaninen kierrätys on edelleen ensisijainen menetelmä, mutta kemiallista kierrätystä tarvitaan myös. Näin saadaan kierrätysraaka-ainetta elintarvikekontaktimateriaaleihin ja minimoidaan polttoa.
– Prosessiteollisuudessa raaka-ainepohjan vaihtaminen tehdään asteittain, siksi massataseperiaatteen hyväksyminen on tärkeää. Massataseen avulla uusiutuvaa tai kemiallisesti kierrätettyä raaka-ainetta voidaan allokoida samaan tapaan kuin vihreää sähköä, Nummila-Pakarinen visioi.
Kiertääkö kaikki muovi tulevaisuudessa yhtä tehokkaasti kuin panttipullot?
– Teknistä estettä ei ole nytkään, mutta kierrätystason nosto vaatii lisää kapasiteettia koko kierrätysarvoketjuun, Nummila-Pakarinen sanoo.
SPIRIT luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
– Ohjelmassa tutkimme tuotteiden ympäristöjalanjälkiä ja keräämme tietoa, miten jäljitettävyys ja läpinäkyvyys saadaan siirrettyä arvoketjun askeleelta toiselle. Aito kiertotalous merkitsee lineaarisuudesta luopumista, mutta tarvitsemme myös uutta tietoa ja uudenlaisia tapoja toimia; siksi panostuksia tarvitaan koko ekosysteemiltä, Nummila-Pakarinen kiteyttää.
