Jarmo Limnell
kyberturvallisuuden professori ja kyberturvallisuusjohtaja, Aalto-yliopisto
Digitaalinen toimintaympäristö muuttuu yhä strategisemmaksi.
Puhuessamme digitaalisesta turvallisuudesta, puhumme yhteiskunnan, yrityselämän ja myös ihmisten elämäntavan turvaamisesta, sillä niin riippuvaisia jo nyt olemme digitaalisen ympäristön toimivuudesta ja luotettavuudesta.
Yksittäisten päivän uutisten tai puheenaiheena olevien ilmiöiden ymmärtäminen ei riitä, vaan Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori ja kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll peräänkuuluttaa laajempaa ymmärrystä siitä, mitä turvallisuus tänä päivänä on ja mikä siinä on ”uusi normaalitila”. Limnéll korostaa turvallisuuden kokonaisvaltaisen ymmärryksen tärkeyttä.
Limnéll nimeää kolme turvallisuuden kehityksen näkökulmasta keskeistä asiaa, joiden kanssa meidän on osattava elää:
– Yksi turvallisuuden nykyinen normaalitila on muutosnopeus. Asiat muuttuvat niin digitaalisen kuin fyysisen maailman puolella nopeasti ja lähitulevaisuudessa jopa kiihtyvällä tahdilla. Toiseksi, ”ennalta-arvaamaton epävakaus” on turvallisuuden nykyinen normaalitila, mikä korostaa jatkuvan tilannetietouden ja toimintavalmiuden merkitystä. Tätä ei kuitenkaan pidä nähdä pelkästään negatiivisena, hän huomauttaa.
Kolmantena isona turvallisuuteemme vaikuttavana trendinä Limnéll näkee fyysisen ja digitaalisen ympäristön yhdentymisen.
– Tulevaisuudessa on keinotekoista erottaa digitalinen ja fyysinen turvallisuus toisistaan. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen ja johtaminen on turvallisuudessa jatkossa ratkaisevan tärkeää.
Digiympäristön muuttuessa strategisemmaksi myös siellä toimijat ovat liikkeellä erilaisilla motiiveilla. Sotatieteistä väitellyt Limnéll on tutkinut muun muassa ISIS:n toimintaa digiympäristössä.
– Heillä on pitkälle jalostettua propagandaa verkossa ja some-kanavissa, jotka toimivat varsin tehokkaina rekrytointikanavina. Keskinäinen viestintä ja rahaliikenne hoidetaan niin ikään verkossa. Verkkomaailma on heille toimintakenttä siinä missä fyysinenkin maailma.
– Viime aikoina on havaittu länsimaihin kohdistuvia vakavampien kyberhyökkäyksien uhkia, jotka voisivat kohdentua esimerkiksi sähkönjakeluun, lennonjohtojärjestelmiin tai terveydenhuoltojärjestelmään. Digimaailmaa hyväksikäyttävien ääriliikkeiden ja ”hankalien valtioiden” lisääntyvä kyvykkyys puhuttaakin turva-alalla nyt paljon, hän sanoo vakavasti.
– On oleellista huomioida, että merkittävimmät taistelut tullaan tulevaisuudessa käymään ihmisten mielistä eli arvoista, asenteista, ajatuksista. Ilmiö on tarpeellista tiedostaa ja siihen vastaamme parhaiten suomalaisella korkealla sivistyksellä sekä vahvalla poikkiyhteiskunnallisella yhteistyöllä.
