Barbara Bergbom
vanhempi asiantuntija, TTL
Työterveyshuollossa otetaan yleensä hyvin huomioon rokotukset ja ennaltaehkäisevä lääkitys, mutta työmatkustamiseen liittyy muitakin riskejä.
Mikä työmatkoissa kuormittaa?
− Tutkimusten mukaan työmatkoilla tehdään pidempiä työpäiviä. Ne on ahdettu täyteen, ja ennen ja jälkeen työpäivän päivitetään yhteyksiä kotimaahan. Moni ei ehdi edes syödä kunnolla, ja illalla syödään kerralla liikaa. Tämä on huono asia niin vireyden ja aineenvaihdunnan kuin painonhallinnan kannalta. Mikäli matkoilla ei ehdi virkistäytyä riittävästi, alkoholia käytetään tavallista useammin rentoutumiskeinona ja unilääkkeenä, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom sanoo.
Unella on suuri merkitys hyvinvointiin ja terveyteen. Valvominen aiheuttaa tulehdusarvojen nousua, ja yhden yön valvominen vastaa promillen humalatilaa, mikä heikentää kognitiivista toimintaa. Lennoille lähdetään usein unelle epäedulliseen aikaan, kuten hyvin aikaisin aamulla tai myöhään yöllä, nukkuminen häiriintyy ja univajetta jää. Pitkäaikainen istuminen rasittaa tuki- ja liikuntaelimistöä.
Mitä enemmän on työmatkustamista, sitä enemmän koetaan ongelmia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
− Henkistä kuormitusta voi tulla monesta syystä, kun on paljon poissa kotoa. Puolisolle jää iso vastuu, jos on esimerkiksi lapsia tai vanhemmat ovat iäkkäitä. Yksinhuoltajalle työmatkat aiheuttavat erityisjärjestelyjä. Kuormitusta lisää se, että työmatkalla ollessa työt kotimaassa kasaantuvat.
Kuinka paljon on liikaa?
Se, kuinka paljon matkapäiviä on ihmiselle liikaa, vaihtelee yksilöllisesti. Joillekin jo 40 päivää on liikaa, kun toinen kokee rajan menevän noin 100 päivän hujakoilla.
Matkatyön olosuhteisiin ja kuormittavuuden vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota viimeistään, kun työntekijällä on 40−50 matkapäivää vuodessa. Tällöin matkat ovat jo oleellinen osa työntekijän työtä.
Määrän ohella vaikuttaa myös laatu ja esimerkiksi kuinka paljon aikavyöhykkeiden ylityksiä on tiedossa. Sopeutuminen uuteen aikarytmiin vie oman aikansa.
Millä keinoilla kuormitusta voi vähentää?
− Jos mahdollista, valitse suorat lennot ilman vaihtoja. Vaihdot ja odotteleminen on itsessään usein stressaavaa. Pitkän matkustamisen jälkeen saapuu perille väsyneenä, mikä ei ole säästöä. Myös hotellivalinnoilla voi tukea hyvinvointia niin, että on nopeaa siirtyä paikkaan, jossa työtä tehdään. Kuntoilumahdollisuus edesauttaa liikunnan harrastamista työmatkalla. Tämä on tärkeää erityisesti kohteissa, joissa turvattomuuden tai saasteiden vuoksi liikunnan harrastaminen on hankalaa. Oleellista on, että matkoilla jää aikaa myös lepäämiseen ja virkistäytymiseen. Mahdollisuus vaikuttaa työmatkoihinsa, kuten niiden ajankohtiin vähentää kuormitusta.
Lue myös: Liikematkustajan terveysvinkit
Miten matka-aikoja korvataan esimerkiksi vapaalla, riippuu työehtosopimuksista. Lisäksi yrityksillä on erilaisia käytäntöjä siitä, miten matka-aikaa ja matkoilla tehtyjä pitkiä työpäiviä korvataan. Työantajat voisivat joustaa tarjoamalla etätyöpäivän, jos kotiinpaluu menee myöhään. Organisaation tulisi olla myös perillä siitä, minne matkustetaan, kuinka paljon ja miten turhaa kuormitusta voisi vähentää, Bergbom summaa.
