Työhyvinvoinnilla on iso merkitys työntekijöiden työtehokkuuteen, työn tuloksiin, työssä jaksamiseen ja tätä kautta työpaikan toimintaan ja tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää juuri nyt työelämän murroksen ja työurien pidentämistavoitteen kannalta.
Mitä työhyvinvointi oikein on?
Työhyvinvointi on muuttuva ja laaja käsite. Sen sisältö vaihtelee työpaikasta ja alasta riippuen. Työhyvinvointi sisältää esimerkiksi ergonomiaan, työilmapiiriin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, töiden organisointiin sekä sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmissa menetettyjen työpanosten kustannukset ovat jopa 24 miljardia euroa vuodessa, ja ne johtuvat usein puutteista edellä mainituissa asioissa.
Hyvinvoiva työyhteisö on sitoutunut ja tehokkaampi, jolloin tuottavuuskin kasvaa.
Työhyvinvoinnin edistäminen tuo taloudellista hyötyä. Työterveyslaitoksen mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin. Työhyvinvoinnin ei siis pitäisi esiintyä vain puheissa, vaan näkyä konkreettisina tekoina jokaisella työpaikalla.
Työhyvinvoinnin edistämisen keinot olisi hyvä sopia työpaikoilla yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa. Hyvinvoiva työyhteisö on sitoutunut ja tehokkaampi, jolloin tuottavuuskin kasvaa. Työhyvinvointi toimii työkyvyn ja motivaation ylläpitäjänä ja edistäjänä.
Huolestuttava nykytilanne
Iso ongelma on, ettei työpaikoilla keskustella avoimesti työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä hyödyistä.
Vaikka työhyvinvoinnista puhutaan paljon, todellinen tilanne työpaikoilla on huolestuttava. Teettämämme tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista työntekijöistä kokee, että työpaikoilla ei panosteta työhyvinvointiin lainkaan tai sitä edistetään melko huonosti.
Iso ongelma on, ettei työpaikoilla keskustella avoimesti työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä hyödyistä. Työhyvinvointia ei myöskään koeta riittävän tärkeäksi ja merkittäväksi asiaksi, vaan muut asiat ajavat sen ohi. On olemassa erilaisia ohjelmia ja hyviä käytäntöjä, mutta yleensä suunnitelmallisuus puuttuu. Työpaikoilla pitäisikin olla velvoite keskustella työhyvinvoinnista ja laatia työhyvinvointistrategia, joka olisi osa kokonaisjohtamista.
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa
Mitä voimme tehdä, että työhyvinvoinnissa edetään parempaan suuntaan? Miten saamme työhyvinvoinnin ulottumaan joka työpaikalle?
Työpaikan johtotasolla täytyy ensin olla ymmärrys ja tahtotila edistää työhyvinvointia. On tärkeää panostaa esimiesten ja johtajien koulutukseen – johtamistaitojen päivittäminen vaikuttaa kaikkien työhyvinvointiin.
Työhyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallisuutta, mutta lyhyelläkin aikavälillä voidaan saada merkittäviä muutoksia aikaan. Olennaista on nähdä työhyvinvointi osana kaikkien työpaikkojen arkea ja toimintaa. Työhyvinvoinnin edistämisen tuomat taloudelliset hyödyt työpaikoille ja yhteiskuntaan ovat selkeitä, ja sen vaikutukset ihmisen koko elämään merkittäviä.
Kirjoittaja Katarina Murto toimii STTK:n johtajana.
