Työ on yksi ihmisen perustarpeista – ja sen toteutumista on edistettävä kaikin mahdollisin keinoin. Kun ihmiset ovat töissä, yhteiskunnan eriarvoisuus vähenee ja hyvinvointi lisääntyy.
Toimitusjohtaja Merru Tuliara Henkilöstöpalveluyritysten liitosta sanoo työttömyyden kasvattavan sosiaalimenoja, kun samaan aikaan valtio menettää verotuloja.
– Työttömyys on myös henkinen kriisi, joka pitkittyessään heikentää elämänlaatua. Pahimmassa tapauksessa ihminen syrjäytyy kokonaan.
Sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuu paineita työttömyyden aiheuttamien lisäongelmien hoidosta. Jos työttömyysjaksoja saataisiin lyhennettyä yhdellä päivälläkin, merkitsisi se yhteiskunnalle 23 miljoonan euron säästöä vuodessa ja 100 miljoonan euron edestä tuotannon kasvua.
– Työttömät on saatava takaisin töihin nopeasti. Jos he eivät työllisty kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisen jälkeen, työllistyminen vaikeutuu merkittävästi. Siksi työnvälitykseen tarvitaan lisää nopeutta, Tuliara muistuttaa.
On olemassa myös joukko ihmisiä, jotka eivät aktiivisesti etsi uutta työpaikkaa, mutta jotka tilaisuuden tullen ovat valmiita vaihtamaan sitä. Tuliaran mukaan näitä passiivisia työnhakijoita ei yleensä tavoita työnhakusivustojen kautta.
– Heidän tavoittamisensa edellyttää yleensä huolellista suunnittelua ja profiilin määrittelyä. Pitää tietää, minkälaisia työnhakijoita tiettyyn työpaikkaan etsitään ja sen jälkeen tehdä markkinatutkimusta siitä, mistä tällaisella profiililla olevat työnhakijat tavoitetaan.
Henkilöpalveluyrityksistä boostia kansainväliseen rekrytointiin
Suomessa on tällä hetkellä paljon avoimia työpaikkoja, mutta toisaalta myös paljon työttömiä. Tuliaran mukaan puhutaan osaajapulasta silloin, kun jollekin tietylle alalle ei ole olemassa tarpeeksi työvoimaa, jolta löytyy kyseiseen tehtävään vaadittavia taitoja.
– Pitkällä tähtäimellä voidaan koulutuspaikkojen määrää lisätä kyseisellä alalla, mutta se ei riitä ratkaisuksi tämän hetkiseen haasteeseen. Siksi monilla aloilla järjestetään lyhytkestoisia koulutuksia pitkien monivuotisten koulutusten sijaan.
Jos työttömät eivät työllisty kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisen jälkeen, työllistyminen vaikeutuu merkittävästi.
Osaajapulaa voidaan helpottaa myös kansainvälisen rekrytoinnin keinoin eli Suomeen voidaan tuoda ulkomailta työvoimaa ja edistää muutenkin työperäistä maahanmuuttoa. Henkilöstöpalveluyritykset voivat olla hyviä kumppaneita silloin, kun yritys miettii kansainvälistä rekrytointia.
– On olemassa myös työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille tarkoitettuja rekrytoivia koulutusohjelmia. Ne ovat usein työhallinnon tukemia työvoimakoulutusmalleja, joissa yritykset ovat mukana hakijoiden valintaprosessissa sekä ohjelman toteutuksessa tarjoamalla työssäoppijoille työpaikat, Tuliara sanoo.
Rekrytoivat koulutusohjelmat vastaavat osaajapulaan kouluttamalla uusia osaajia niille aloille, joihin ei muuten löydy sopivia työntekijöitä. Lisäksi niiden kautta voivat työllistyä ne henkilöt, joiden osaaminen on joko vanhentunutta tai joille ei enää ole työelämässä tarvetta.
