Ukrainan sota osoitti, että ruoka ei ole vain globaali hyödyke, jota voi aina halutessaan tuoda ulkomailta. Tämä lisäsi entisestään suomalaisten arvostusta kotimaista ruokaa kohtaan.
Ruokaketjun toimijoiden tiiviistä riippuvaisuussuhteesta huolimatta tuottajien tulo on vain murto-osa kaupan tekemistä voitoista.
– Jotta kaikki toimijat pärjäävät, ratkaisu pitää löytää ruokaketjun sisällä. Hallituksen ylimääräisestä tuesta huolimatta kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus ratkeaa kaupassa joka päivä, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen, kansanedustaja Janne Sankelo sanoo.
300 miljoonan euron tukipaketissa on paljon hyvääkin. Tänä vuonna myös polttoaineiden energiaveron palautus maksetaan maatiloille tuplana.
– Kaikki panostukset pitäisi kohdentaa tiloille, jotka tuottavat ruokaa. Esimerkiksi kosteikkoviljelyyn osoitetut määrärahat ovat ”parempien aikojen ylellisyyksiä”, Sankelo sanoo.
Tasapainoilu ruoantuotannon kannattavuuden ja ympäristötavoitteiden välillä ei ole helppoa. Vuoden 2021 kato olisi ollut paljon pahempi ilman turvepeltojen tuottamaa satoa.
– Tämä parjattu maalaji pelasti monen viljelijän. Maatalous on poikkeus elinkeino ja meillä on paljon perhetiloja. On tärkeää turvata jatkuvuus, vaikka kehitettävääkin tiloilla on, Sankelo korostaa.
Onko meillä maanviljelijöitä 2040-luvulla?
Vuonna 1995 Suomessa oli maatiloja 110 000 ja nyt niitä on alle 50 000. Tilat ovat siis tehokkaita ja suurempia kuin ennen.
– Huolestuttavinta on, että juuri tehokkuuteen eniten panostaneet tilat pohtivat nyt, kannattaako näillä katteilla enää jatkaa toimintaa, Sankelo sanoo.
Jos suomalaiset viljelijät eivät jatka, millainen tappio se on elintarviketeollisuudelle ja kaupalle?
– Kotimaiset ruoan raaka-aineet ja tuotteet ovat niin elintarviketeollisuudelle kuin kaupallekin merkittävä tulonlähde. Jos maatilat lopettaisivat, kuluttajien laadukkaina pitämiä raaka-aineita ei enää olisi. Siksi minusta on tärkeää, että tuottajat, teollisuus ja kauppa lyövät yhteistyön kättä. Yhteisvastuulla on myönteinen vaikutus myös koko maan henkiseen tilaan, Sankelo painottaa.
