Siinä, missä perinteinen riskienhallinta on keskittynyt vahinkojen torjumiseen – ei niinkään riskien ottamiseen – painottuu modernissa riskienhallinnassa organisaation keskeiset tavoitteet ja arvot.
Suomen Riskienhallintayhdistys ry:n puheenjohtaja Lassi Väisänen kuvailee perinteistä riskienhallintaa staattiseksi toiminnaksi, jossa esimerkiksi vahinkotilastojen pohjalta on vakuutusten avulla pyritty torjumaan mahdollisia henkilö- ja esinevahingoista aiheutuneita kustannuksia.
– Modernissa riskienhallinnassa painopiste sen sijaan on organisaation keskeisissä tavoitteissa ja arvoissa. Organisaatioiden tulee osata arvioida, mitä riskejä kannattaa ottaa ja toisaalta mitä välttää.
On hyvä huomioida, että riskienhallintaan liittyy myös paljon sellaista, mitä siihen ei mielletä.
Väisänen painottaa, että kokonaisvaltainen riskienhallinta on ennen kaikkea muutoksen hallintaa – yksi organisaation keskeisimmistä taidoista muuttuvassa maailmassa.
– On hyvä huomioida, että riskienhallintaan liittyy myös paljon sellaista, mitä siihen ei mielletä, esimerkkeinä vaikka viimeaikainen pandemia ja nyt Ukrainassa käytävä sota.
Riskienhallinnan konkretisoiminen osaksi organisaation tavoitteiden saavuttamista on olennaisen tärkeää.
– Tämä näkyy juuri organisaation kykynä ennakoida paremmin tulevia muutoksia, Väisänen sanoo.
Organisaatioiden on ymmärrettävä riippuvuusriskit
Väisänen muistuttaa, että nykyään maailma on huomattavasti entistä dynaamisempi. Muutosten ymmärtäminen yrityksen näkökulmasta johtaa niin sanotun riskiperäisen tiedon syntymiseen.
– Dynaaminen riskienhallinta tarkoittaa niin hiljaisten signaalien kuin voimakkaampienkin trendien muutosten seuraamista yhdessä organisaation sisäisten toimijoiden ja ulkoisten tahojen kanssa – sitä, miten erilaiset skenaariot vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen.
Ymmärtämällä paremmin, mitä arvoketjukytköksiä sillä on kumppaneihin ja asiakkaisiin, organisaatiolle muodostuu Väisäsen mukaan selkeä kuva eri riippuvuusriskeistä.
– Tämän päivän erilaiset sanktiot asettavat organisaatiolle uusia vaateita kerätä dataa, jotta ymmärretään muutokset yhteistyökumppanien omistussuhteissa sekä esimerkiksi mahdolliset yhteydet harmaaseen talouteen.
