Maailmassa on nykyisten ennusteiden mukaan 2 miljardia autoa vuoteen 2030 mennessä, mikä on valtava määrä. Ympäristö ei tule kestämään nykyisenkaltaisilla polttomoottoreilla tätä, sanoo ITS Finlandin puheenjohtaja Karri Salminen.
Ympäristönäkökulma on yksi merkittävimmistä asioista liikenteen digitalisoitumisessa. EU:n komissio on asettanut vaativat päästötavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Huomattava osa päästöistä tulee liikenteestä. Hiilidioksidipäästöistä irti pääseminen on ratkaisevassa roolissa kyseisen tavoitteen saavuttamisessa.
– Sähkö, biokaasu ja biopolttoaine ovat tulevaisuuden energianlähteitä autoissa. Autoteollisuus on lähtenyt voimakkaasti mukaan liikenteen murrokseen. Sähköautoja halutaan lisää liikenteeseen. Se on mahdollista, mutta erilaisten kannustimien, kuten verotuksen, on oltava kohdillaan. Tästä jatkumona on lataussähkön jakeluverkostoon liittyvät haasteet, jotka meidän on pystyttävä ratkaisemaan nopeasti, Salminen toteaa.
Sähkönjakeluun Salminen penää ratkaisuja muun muassa taloyhtiöiltä, joiden on kyettävä löytämään keinoja sähköautojen kotilataukseen. Osaamista ja tarjontaa löytyy jo nyt markkinoilta.
MaaS:n matkassa
Liikenteen palveluistuminen on leviämässä ympäri maailman. Ensimmäisiä tuotteita palveluistumisesta on tullut jo markkinoille. Yhtenä olennaisena ajattelumallina MaaS:iin kuuluu mahdollisuus omasta autosta luopumiseen tai sen jakaminen, joka on investointi kuluttajan henkilökohtaiseen omaisuuteen. Oman auton voi laittaa siis niin sanotusti poikimaan.
– Jos liikenteen uudet palvelut ovat samaa tasoa auton käyttöpalvelutason kanssa, niin oman auton käyttäminen ei ole niin välttämätöntä. Suurimmissa kaupungeissa aikaa kuluu liikenneruuhkiin. Ruuhkissa autoissa istuu keskimäärin yksi henkilö. Olennaista on saada matkaketjut toimiviksi, mikä tarkoittaa esimerkiksi matkan tekemistä osaksi julkisella liikenteellä, osaksi kimppakyydeillä. Tämä vähentäisi päästöjä, ruuhkia ja liikenneinfrastruktuuriin menevää rahaa, Salminen kertoo.
Mobiilimaksaminen on Salmisen mukaan vahvin vaihtoehto liikenteen palveluiden maksamiseen. Helppokäyttöisellä sovelluksella pystyisi puhelimella maksamaan käyttämästään palvelusta. Palveluketjujen rakentaminen edellyttää avoimia datarajapintoja kaikilta liikenneoperaattoreilta. Liikennedatan jalostaminen palveluiksi on käynnissä ja edellyttää hyvää toimijoiden välistä yhteistyötä.
Lue myös: Tieverkoston kuntovaatimukset kasvavat
Tulevaisuudessa ihminen keskiöön
Euroopassa menehtyy liikenneonnettomuuksissa 40 000 ihmistä vuosittain, koko maailmassa miljoona. Vakavasti loukkaantuneita on moninkertainen määrä. Salminen toteaakin ihmisen olevan huono kuljettaja liikenteessä. Kuljettajaa avustavat toiminnot ovat jo nyt yleisiä uudemmissa autoissa ja autokantaa tulisikin uudistaa rivakasti. Teknologialla pelastetaan ihmishenkiä.
Salminen arvioi, että vuonna 2030-2035 autoista 25 prosenttia on täysin tai osin itseohjautuvia. Kuljettaja on näin siirtymässä matkustajaksi.
Tulevaisuudessa Salminen näkee liikenteen ideaalimallina palvelun, joka on saatavilla aina kun sitä tarvitsee. Tällä hetkellä ihminen joustaa liikennejärjestelmän mukaan, kun sen pitäisi olla toisin päin. Ajattelussa on tuotava loppukäyttäjä palveluiden keskiöön. Muuten ei saada muutoksia aikaan, koska silloin ei ole motiivia, jos muutos ei lähde yksilön tarpeesta.
– Liikenteen digitalisoituminen on minun maailmassani evoluutio. Kysymys on kehityksen nopeudesta, Salminen päättää.
