Vastuullinen johtaminen tarkoittaa sitä, että päätöksiä tarkastellaan niin taloudelliselta, yhteiskunnalliselta kuin eettiseltäkin kannalta yrityksen sidosryhmät huomioiden. Taito tunnistaa moraaliset ongelmat on ensimmäinen askel vastuulliseksi johtajaksi kasvamisessa. Valmius hahmottaa vaihtoehtoisia toimintatapoja kuuluu myös oleellisena osana vastuulliseen johtamiseen.
Kun yli neljännesvuosisata sitten ryhdyin tekemään tutkimusta yritysvastuun kysymyksistä, myytti amoraalisesta, moraalin ulkopuolella olevasta liike-elämästä, eli vahvana. Ihmiset saattoivat kommentoida tutkimusaihettani, kysymällä ”eikös käsite ole sisäisesti ristiriitainen” tai ”miten voit tutkia ilmiötä, jota ei ole olemassa”.
Onneksi ajat ovat muuttuneet ja vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa on hyväksytty. Finnish Business and Societyn vuoden 2017 yritysvastuututkimuksen mukaan suomalaiset yritykset panostavat vastuullisuuteen varmistaakseen tulevaisuuden toimintaedellytykset. Yli 40 % suomalaisista yrityksistä ymmärtää vastuullisuuden kaiken liiketoiminnan lähtökohdaksi. Vastuullisuuden ajatellaan tehostavan riskien hallintaa, parantavan yrityksen mainetta, lisäävän asiakastyytyväisyyttä ja vähentävän negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Suomalaisten johtajien vastuullisuusasenteita kartoittavat tutkimukseni kertovat, että vanhemmat ja pidemmän johtamiskokemuksen omaavat johtajat ovat vastuullisempia kuin nuoret kollegansa; kokemus kasvattaa. Jotta asioita ei tarvitsisi oppia kantapään kautta, tulee vastuullisuuteen tarjota myös koulutusta. Tarvitsemme kursseja, opintokokonaisuuksia ja pääaineita, joissa yritysvastuu, liiketoiminnan etiikka ja johtajien moraalinen päätöksenteko ovat keskeisellä sijalla.
Johtamassani Vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmassa opiskellaan eettistä johtamista, sidosryhmäsuhteiden hallintaa sekä yritysvastuun mittaamista ja raportointia. Opinnoissa hankittava teoreettinen ymmärrys auttaa johtamiseen liittyvien moraalisten ongelmien tunnistamisessa. Käytännön harjoituksissa keskitytään analysoimaan ja arvioimaan kriittisesti yritystoiminnan johtamista taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta.
Vastuullisen liiketoiminnan opiskelijat edustavat tulevaisuutta. He haluavat opiskella arvojensa ja ajatusmaailmansa mukaista liiketoimintanäkemystä. He tietävät, että vastuullisuus on oikein ja uskovat, että liiketoimintaa pitää rakentaa ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. He haastavat yritykset toimimaan vastuullisesti ja vaikuttamaan yhteiskuntaan positiivisesti. Tähän haasteeseen tulisi jokaisen johtajan olla valmis vastaamaan.
Yksilöiden moraalisen ymmärryksen kehittäminen vahvistaa organisaatioiden eettistä kulttuuria ja valmiutta kehittää uusia, vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja yhteiskuntamme haasteisiin. Eettisten ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan myös kykyä asettua toisten asemaan ja halua ymmärtää asioita monelta kantilta. Johtajat tarvitsevat taloudellisen rationaalisuuden lisäksi halua katsoa laajalle ja pitkälle sekä taitoa tarttua vastuullisuuden haasteisiin. Jos esimerkiksi irtisanominen nähdään vain taloudellisena kysymyksenä, ei sen eettisiä ulottuvuuksia osata huomioida ja työntekijöiden inhimillinen kohtelu saattaa unohtua.
Kirjoittaja Johanna Kujala on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori.
