Oppilaitokset vastaavat nyky-yhteiskunnan muuttuvien työmarkkinoiden haasteeseen järjestämällä täydennys- ja jatkokoulutusta jo ammatissa toimiville henkilöille.
Täydennyskoulutus on tarkoitettu nimenomaan täydentämään ja ajanmukaistamaan työelämässä tarvittavaa osaamista eikä johda tutkintoon. Jatkokoulutuksella puolestaan voidaan erikoistua ja suorittaa tutkintoja. Opetuksen tavoitteet, laajuus ja jopa laatu vaihtelevat, tarjonta kasvaa, kuten koulutuksen tarvekin. Voidaanko enää edes puhua organisaation kilpailukyvystä tai omasta ammattitaidosta vakuuttavasti, jos koulutuksille viitataan kintaalla?
Koulutus organisaation kilpailuetuna
Nykyisten työmarkkinoiden eläessä jatkuvaa muutosten aikaa on oman ammattitaidon päivittämisestä ja uuden tiedon hankkimisesta tullut lähes edellytys työpaikan säilymiselle. Totta kai täydennyskoulutus on oleellista työelämässä onnistumisen kannalta, vakuuttaa Annu Jokela-Ylipiha, joka toimii Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen johtajana.
Myös työnantajan näkökulmasta oman henkilöstön ammattitaito on arvokasta pääomaa, ja siksi osaamisen ajan tasalla pysyttäminen on elinehto ja tärkeä etu liiketoiminnan kehittämiseksi. Osaamisen täydentäminen organisaation kilpailukyvyn varmistamiseksi on keskeistä nyky-yhteiskunnassa, uskoo Jokela-Ylipiha. Hänen mukaansa erityisesti sellaisilla aloilla, joilla liiketoiminta kehittyy rajuimmin, on erityisen tärkeää panostaa henkilöstön jatkuvaan koulutukseen.
Yleensä sekä työnantaja että työntekijä ymmärtävät oppimisen merkityksen, mutta ei kuitenkaan aina. Joillakin aloilla henkilöstöä on vaikea motivoida opiskelemaan ja joskus taas työnantaja ei koe sitä tärkeänä, Jokela-Ylipiha toteaa. Oppisopimuskoulutuksen pariin tulee hänen mukaansa jatkuvasti uusia yrityksiä, ja erityisesti isot organisaatiot käyttävät mahdollisuutta systemaattisesti. Pk-yrityksillä saattaa Jokela-Ylipihan mukaan olla syynä tiedonpuute tällaisesta koulutusmahdollisuudesta, jossa työnantaja toimii myös kouluttajana.
