Digitalisaatio lisää käsiteltävän datan määrää ja tallennustilan tarve tulee kasvamaan. Konesaleilla on Suomessa erinomaiset oltavat, mutta lämmön talteenotossa on paljon kehitettävää.
– Suomi on konesalitoiminnalle optimaalinen maa. Tällä hetkellä IT-palveluntarjoajien keskikokoisia konesaleja, eli noin omakotitalon kokoisia, on satoja. Siitä isompia noin 30-50 kappaletta ja superisoja eli noin 5-10 megawattien saleja kymmenkunta, kertoo Pekka Järveläinen, Finnish Data Center Forum ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja.
Finnish Data Center Forum ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka pyrkii edistämään konesalien toimintaan liittyviä asioita Suomessa sekä lisäämään kansainvälistä verkostoitumista. Yhdistyksen agendalla on myös konesalialan standardien valmistelu ja rahoitus.
– Lisäksi järjestämme alan tapahtumia. Olemme aktiivisia konesalienergiaverojen suhteen ja seuraamme lakiasioiden muutoksia. Ja toki lobbaamme Suomea konesalien suhteen tähtäimessä saada Suomi nostettua konesalien ykkössijoitusmaaksi.
Tehostusta lämmön talteenotossa
Pilvipalvelujen esiinmarssi on saattanut harhauttaa kuluttajia siinä, että pilveen tallennetun datan olemassaoloon ei tarvittaisi fyysistä ympäristöä. Mutta myös pilvi sijaitsee palvelimissa ja laitteet tarvitsevat tilat. Ja sitä mukaa, kun datan määrä kasvaa, salien määrä ja sähkön käyttö kasvaa.
Suomen asema muuttuu ratkaisevasti internetin runko-liikenteen kannalta arktisen merikaapelin myötä.
– Alan haaste on, että konesalien määrä paisuu koko ajan. Erään arvion mukaan datan määrä kasvaa 20 prosenttia vuodessa ja vauhti kiihtyy. Energiatehokkuuden standardointityöhön ja energian uudelleen käyttämiseen toki panostetaan jo, mutta tekemistä on paljon, Järveläinen kertoo.
– Konesaleista tulee lämpölaitoksia ja lämpöä olisi helppo hyödyntää: käytännössä konesali on lämpökaivo. Esimerkiksi Yandexin konesali lämmittää ison osan Mäntsälän kaupungista ja Mikkelissä keskikokoisen konesalin hukkalämpö menee uimahallin veden lämmittämiseen. Konesalit tulevat menemään energiankulutuksessa lentoliikenteen ohi – eli talkoilla sen kimppuun, että kulutus saadaan kuriin, kehottaa Järveläinen.
Suomi globaalien pelureiden joukkoon
– Suomen asema muuttuu ratkaisevasti internetin runkoliikenteen kannalta arktisen merikaapelin myötä: liikennöinti onnistuu isommalla kapasiteetilla Aasiaan ja nytkin jo Venäjän läpi aina Intiaan asti. Google ja muut isot toimijat tarvitsevat paljon kapasiteettia ja esimerkiksi Amazonin palvelinkapasiteettia on jo Suomessa, kuten myös muita isoja globaaleja pilviä.
– Aiemmin houkutteleva Suomen viileä ilmasto ei enää konesalien sijoituspaikkaa etsivälle riitä: palvelimet kestävät paremmin lämpöä, mutta toki jäähdytysenergia on halpaa. Lisäksi Suomen puolesta puhuvat tontin saannin helppous, turvallisuus, vakaus, suora pääsy Venäjälle, edullinen sähkö sekä internetkapasiteetin kasvu. Ja tietysti meillä on alan huippuosaajia tarjolla, kiteyttää Järveläinen.
