Jyri Häkämies
toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto
Viimeaikainen koronaviruspandemia on ollut hurja isku Suomen taloudelle. Moni yritys on koronan aikana taistellut olemassaolonsa puolesta, ja ihmisille poikkeusajat ovat tarkoittaneet laajoja massalomautuksia.
Toisaalta korona on tuonut mukanaan myös positiivisia asioita, ja suurin niistä on ehdottomasti digiloikka. Monilla aloilla pystyttiin siirtymään etätöihin, ja tämä työnteon malli, kuten myös koulutuksen saralla tapahtunut digiloikka ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen.
Suomi elää viennistä, mikä tarkoittaa, että olemme hyvin riippuvaisia kansainvälisestä taloudesta. Iskuja on nyt sadellut vähän joka suunnasta – yksi vakavimmin kärsinyt ala on matkailu ja lentoliikenne, jonka matkustajamäärät ovat romahtaneet murto-osaan aiemmasta. Nyt onkin tärkeää miettiä, millä keinoin Lappiin saataisiin tulevana talvena turvallisesti ulkomaalaisia matkailijoita ja samalla tulovirtaa.
Keinoja koronaviruksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen
Pysyvin ratkaisu koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin löytyy kehitteillä olevasta rokotteesta. Suomi onkin vahvasti mukana Euroopan yhteisessä rokotehankinnassa sekä aktiivinen eri areenoilla. Yksi strategisesti kaikkein tärkeimmistä keinoista on koronaviruksen testaamisen tehokkuus sekä testitulosten saamisen nopeus, sillä tämä kaikki vaikuttaa oleellisesti myös turvallisen matkailun edistämiseen. Olennaista on myös koronaviruksen toisen aallon mahdollisimman perusteellinen torjunta, missä meillä jokaisella on vastuumme.
Lisämahdollisuuksia Suomelle aukeaa EU:n elpymisrahaston kautta, jossa maamme osuus on 3,2 miljardia euroa. Tämän summan hyödyntäminen digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikennehankkeisiin toisi uutta kasvua luovalla tavalla. Kaikkien tulevien työllisyyspäätösten osalta yhteisen nimittäjän tulee olla se, että työn tekeminen ja sen vastaanottaminen on aina kannattavaa.
Syksy ratkaisee pitkälti taloutemme suunnan. Moni ennuste lähtee siitä, että talouskasvu käynnistyy ensi vuoden aikana ja vuoden kuluttua kesällä olemme jo voiton puolella. Täytyy muistaa, että talous on myös psykologiaa ja perustuu luottamukseen – siksi hallituksen ja muiden päättävien elinten on nyt jos koskaan luotava uskoa tulevaisuuteen. Yhdessä tästäkin selvitään.
